Työhyvinvointi ja sen kehitys 2016-2018 Kunta X:n Talouspalvelukeskuksessa
Lith, Minea (2019)
Lith, Minea
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902222647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902222647
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona suuren Kunta X:n Talouspalvelukeskukselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten vuoden 2016 Kunta10-tutkimuksen perus-teella tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet työyhteisön työhyvinvointiin. Vertailukohtina käytettiin vuosien 2016 ja 2018 Kunta10-tutkimuksen tuloksia. Toimenpiteitä tarkasteltiin vuosina 2016 ja 2017 Talouspalvelukeskuksen johtoryhmän luomasta kaaviosta, mistä il-menee kehityskohde, toimenpiteet, vastuuhenkilö ja tehtyjen toimenpiteiden status. Johto-päätöksissä on käsitelty toimenpiteisiin liittyviä relevantteja tuloksia.
Viitekehyksenä toimii professori Marja-Liisa Mankan kehittämä Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät-malli, joka koostuu oman työn hallinnasta, organisaation toiminnasta, johtamisesta ja työyhteisöstä. Mallin mukaan työhyvinvoinnin keskiössä on henkilö itse ja muut tekijät vaikuttavat keskiöön. Viitekehyksenä on myös käytetty Työturvallisuuskeskuksen Työhy-vinvoinnin portaat-mallia, jossa tarkastellaan henkilön perustarpeita, liittymisen, arvostami-sen, turvallisuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Henkilökohtaisten tarpeiden täytty-essä työntekijä pystyy paremmin tyydyttämään myös organisaation tarpeet. Organisaatio taas toiminnallaan vastavuoroisesti tyydyttää työntekijän tarpeita.
Tutkimusosiossa on käytetty Työterveyslaitoksen toteuttaman Kunta10-tutkimuksen tulok-sia vuosilta 2016 ja 2018. Vuonna 2016 Talouspalvelukeskuksen vastausprosentti Kunta10-tutkimuksessa oli 84 prosenttia ja 75 prosenttia vuonna 2018. Tulosten vertai-lussa on käytetty myös Kunta X:n ja kaikkien Kunta10-tutkimukseen vastanneiden tuloksia. Tutkimusosiossa on käsitelty Talouspalvelukeskuksen tiimikohtaiset nostot vuoden 2018 kyselyn tuloksista ja ne on nostettu esiin myös johtopäätösosuudessa.
Numeraalit tulokset eivät pääsääntöisesti muuttuneet kyselyiden välillä. Työajanhallinta oli parantunut Talouspalvelukeskuksessa ja sijoittui parhaimman kymmenyksen joukkoon kaikkien kyselyyn vastanneiden yksiköiden kesken. Sen sijaan jo 2016 korjattaviksi toimen-piteiksi nostetut tekijät kuten ilmapiiri, kiusaaminen, yhteistyökykyisyys, innovatiivisuus ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus olivat huonontuneet. Samat puutteet nousivat myös esiin tiimien välisissä keskusteluissa vuonna 2018. Toimenpiteet tulisi ottaa uudestaan kä-sittelyyn. Talouspalvelukeskuksen kannattaisi luoda yhteiset ja selkeät toimintamallit, joi-den mukaan toimittaisiin tilanteesta riippuen, esimerkiksi kiusaamistapauksissa. Ohjeistuk-set tulisi olla kaikkien työntekijöiden saataville. Opinnäytetyöprosessin alussa selvisi, että Kunta X:ssä ei ole käytössä varsinaista työhyvinvointimallia. Tässä opinnäytetyössä on luotu Talouspalvelukeskukselle ehdotus Työhyvinvoinnin Onnenapila-malli, jota voisi hyö-dyntää työhyvinvoinnin kehitystoiminnassa ja sitä voisi tutkia yksilö- ja tiimitasolla. Tärkeim-pänä kehityskohteena on ilmapiiri, joka osaltaan vaikuttaa merkittävästi muihin puutteisiin. Kehittämismahdollisuuksia on yhteisten toimintamallien kuvaaminen, henkilöstö- ja esi-mieskouluttaminen sekä työyhteisön sitoutuminen vuorovaikutuksen parantamiseen, kuten myös päätöksenteon oikeudenmukaistamiseen.
Viitekehyksenä toimii professori Marja-Liisa Mankan kehittämä Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät-malli, joka koostuu oman työn hallinnasta, organisaation toiminnasta, johtamisesta ja työyhteisöstä. Mallin mukaan työhyvinvoinnin keskiössä on henkilö itse ja muut tekijät vaikuttavat keskiöön. Viitekehyksenä on myös käytetty Työturvallisuuskeskuksen Työhy-vinvoinnin portaat-mallia, jossa tarkastellaan henkilön perustarpeita, liittymisen, arvostami-sen, turvallisuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Henkilökohtaisten tarpeiden täytty-essä työntekijä pystyy paremmin tyydyttämään myös organisaation tarpeet. Organisaatio taas toiminnallaan vastavuoroisesti tyydyttää työntekijän tarpeita.
Tutkimusosiossa on käytetty Työterveyslaitoksen toteuttaman Kunta10-tutkimuksen tulok-sia vuosilta 2016 ja 2018. Vuonna 2016 Talouspalvelukeskuksen vastausprosentti Kunta10-tutkimuksessa oli 84 prosenttia ja 75 prosenttia vuonna 2018. Tulosten vertai-lussa on käytetty myös Kunta X:n ja kaikkien Kunta10-tutkimukseen vastanneiden tuloksia. Tutkimusosiossa on käsitelty Talouspalvelukeskuksen tiimikohtaiset nostot vuoden 2018 kyselyn tuloksista ja ne on nostettu esiin myös johtopäätösosuudessa.
Numeraalit tulokset eivät pääsääntöisesti muuttuneet kyselyiden välillä. Työajanhallinta oli parantunut Talouspalvelukeskuksessa ja sijoittui parhaimman kymmenyksen joukkoon kaikkien kyselyyn vastanneiden yksiköiden kesken. Sen sijaan jo 2016 korjattaviksi toimen-piteiksi nostetut tekijät kuten ilmapiiri, kiusaaminen, yhteistyökykyisyys, innovatiivisuus ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus olivat huonontuneet. Samat puutteet nousivat myös esiin tiimien välisissä keskusteluissa vuonna 2018. Toimenpiteet tulisi ottaa uudestaan kä-sittelyyn. Talouspalvelukeskuksen kannattaisi luoda yhteiset ja selkeät toimintamallit, joi-den mukaan toimittaisiin tilanteesta riippuen, esimerkiksi kiusaamistapauksissa. Ohjeistuk-set tulisi olla kaikkien työntekijöiden saataville. Opinnäytetyöprosessin alussa selvisi, että Kunta X:ssä ei ole käytössä varsinaista työhyvinvointimallia. Tässä opinnäytetyössä on luotu Talouspalvelukeskukselle ehdotus Työhyvinvoinnin Onnenapila-malli, jota voisi hyö-dyntää työhyvinvoinnin kehitystoiminnassa ja sitä voisi tutkia yksilö- ja tiimitasolla. Tärkeim-pänä kehityskohteena on ilmapiiri, joka osaltaan vaikuttaa merkittävästi muihin puutteisiin. Kehittämismahdollisuuksia on yhteisten toimintamallien kuvaaminen, henkilöstö- ja esi-mieskouluttaminen sekä työyhteisön sitoutuminen vuorovaikutuksen parantamiseen, kuten myös päätöksenteon oikeudenmukaistamiseen.