Hoitajalähetteet hoidon jatkuvuuden edistäjänä potilassiirroissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastojen välistä tiedonkulkua ja hoidonjatkuvuutta potilassiirroissa. Tutkimusaineistona oli erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston hoitajien kirjoittamat lähetteet perusterveydenhuollon osastojen hoitajien haastattelut heidän käsityksistään lähetteiden sisällöstä ja hoitoyhteistyöstä. Lisäksi erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston hoitajille tehtiin kysely heidän yhteydenpitotavoistaan jatkohoito-osastolle potilaan siirron yhteydessä.Tutkimus oli laadullinen ja lähetteet kerättiin ja kysely tehtiin vuonna 2007 Keski-Suomen keskussairaalan neurologisella kuntoutusosastolla. Perusterveydenhuollon hoitajien haastattelut tehtiin Jyväskylän ja ympäristön terveyskeskuksissa viidellä osastolla. Perusterveydenhuollon osastojen hoitajien haastattelut ja erikoissairaanhoidon hoitajalähetteet analysoitiin deduktiivisesti sisällön analyysilla. Analyysirunkona oli sähköisen potilasasiakirjajärjestelmän ydintietomääritysten mukainen tietorakenne. Aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin etsimällä lähetteistä systemaattisesti analyysirungon mukaisia ilmauksia ja hakemalla näille ajatuskokonaisuuksille Suomalaisen hoidon tarveluokituksesta (SHTaL) ja Suomalaisen hoitotyön toimintoluokituksesta (SHToL) vastaavat alaluokat, pääluokat ja komponentit. Tämän lisäksi erikoissairaanhoidon kuntoutusosaston hoitajien yhteydenpitoa koskevat vastaukset luokiteltiin ja niistä tehtiin yhteenveto. Tulosten mukaan lähetteet sisälsivät niitä asioita, mitä perusterveydenhuollon hoitajat toivoivat. Lähetteiden tietosisältö painottui toimintakykyyn ja selviytymiseen. Lähetteet kuvasivat huonosti toteutunutta hoitotyön prosessia. Niissä kirjoitettiin joko hoitotyön tarpeista tai toiminnoista. Lähetteistä puuttui usein hoitotyön arviointi ja jatkohoidon suunnitelma. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hoidon jatkuvuutta ja hoitoketjujen saumattomuutta. Informatiiviset hoitotyön lähetteet lisäävät hoidon vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

The aim of the present study is to examine the transmission of information and the continuity of treatment in patient transfers between the wards of special health care and primary health care. The data consists of referrals written by nurses working in the rehabilitation ward of special health care and of interviews with the nurses working in the wards of basic health care concerning their conception about the content of the referrals and cooperation in health care. In addition, a questionnaire was made for the nurses in the rehabilitation ward of special health care regarding their ways of communication with the ward of further treatment when a patient was transferred. The methods used for the present study were qualitative and the referrals were collected and the questionnaires filled out in the year 2007 in the neurological rehabilitation ward of the Central Finland Central Hospital. The interviews of the nurses in basic health care were conducted at five wards in the health centres of Jyväskylä and the surrounding areas. The interviews of the nurses in the wards of basic health care and the nurses’ referrals in special health care were analyzed deductively with the analysis of the content. The body of analysis is an information structure which corresponds to the electronic system of patient documents of the core information determinations. The data was simplified and classified by systematically searching for expressions which were in accordance with the body of analysis and by seeking equivalent subclasses, main classes and components for these entities of thought from the Finnish health care’s need classification (SHTal) and from the Finnish health care’s function classification (SHToL). Furthermore, the answers concerning the communication of the nurses in the rehabilitation ward of special health care were classified, which were then made into a summary. According to the results, the referrals contain the things the nurses in basic health care wish for. The referrals’ informational content mostly deals with the ability to function and to survive. The referrals poorly describe the process of the health care that has been carried out. The referrals either talk about the needs of health care or about its functions. The referrals often lacked the evaluation of the health care and the plan for further treatment. The results of the present study can be benefitted from as the continuity of treatment and the seamlessness of treatment chains are developed.