Työstressin ja -uupumuksen varhaisen puuttumisen keinot ja vaikuttavuus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pihlajalinna Tampere Oy:n työterveyspalveluita tuottavan yksikön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä työterveyshoitajien tietoutta työstressistä ja -uupumuksesta, sekä tuottaa uutta tutkittua tietoa varhaisen puuttumisen interventioista. Työn tarkoituksena oli kartoittaa ja koota yhteen tutkittua tietoa työuupumuksen varhaiseen puuttumiseen tähtäävistä interventiomuodoista ja niiden vaikuttavuudesta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, minkälaisia tuoretta ja innovatiivista näkökulmaa tuovia interventiomuotoja on kehitetty ja tutkittu. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineiston valinnassa käytettiin eksplisiittistä tiedonhakua ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen. Katsaukseen valikoitu aineisto luokiteltiin neljään teemaan, jotka olivat: terveysteknologia, verkkopohjaiset interventiot, mindfulness- ja luontointerventiot.

Tulokset osoittivat, että terveysteknologiaa hyödyntäviä mittareita voitiin käyttää tehokkaasti ja tarkasti työstressin havainnointiin. Toisaalta, terveysteknologian hyödyntämismahdollisuuksiin liittyi epäilyjä ja huolenaiheita. Tutkimuksen perusteella verkkopohjaisia interventiomuotoja hyödyntämällä onnistuttiin kartoittamaan työuupumusriskiä luotettavasti, sekä vähentämään työuupumusoireita kustannustehokkaasti. Perinteiseen hoitopolkuun verrattuna, työuupumusoireet vähenivät enemmän verkkopohjaiseen interventioon osallistuneilla. Mindfulness-interventioon osallistuneista yli puolet koki intervention tehokkaaksi. Toisaalta, tilastollisesti merkittäviä muutoksia työuupumusoireissa ei kyselymittarin perusteella havaittu. Kuitenkin, mindfulness-taitojen kehittymisen ja työuupumusoireiden vähentymisen väliltä löydettiin positiivinen yhteys. Opinnäytetyön tulokset antavat viitteitä, että luonnossa oleskelu vähentää väsymysoireita ja nopeuttaa kuormituksesta palautumista. Mitä enemmän luonnossa oleskeltiin, sitä tehokkaampi vaikutus oli.

Opinnäytetyössä käsitellyt interventiomuodot voivat toimia tehokkaasti työuupumuksen varhaisessa puuttumisessa. Niitä on myös mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Aineiston rajallisuuden vuoksi yleistäviä johtopäätöksiä interventioiden vaikuttavuudesta ei kuitenkaan voida tehdä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työterveyshoitajien antaman ohjauksen tukena. Kehittämisehdotuksena esitetään, vastaavan tutkimuksen tekoa suuremmalla aineistolla meta-analyysina. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan myös työterveyshoitajien asenteiden, uskomusten ja tiedon kartoittamista työssä esitettyjä interventiomuotoja kohtaan.

The aim of this study was to provide new evidence-based information to occupational health nurses concerning work related stress and burnout as well as to introduce new intervention methods. The purpose of this study was to gather information about researched innovative intervention methods and their effectiveness in preventing work related stress and burnout. This study was conducted as a descriptive literature review. The literature selection was performed using an explicit data search method and the data were analysed by means of inductive content analysis.

The intervention methods were categorised into four groups: health technology, web-based intervention solutions, mindfulness and nature-assisted intervention methods. The findings imply that the interventions in question were beneficial and effective as well as in main parts also cost-effective. However, the sample was limited so no firm conclusions should be drawn based on this study. Nevertheless, these findings can be utilised in occupational health nurses’ appointment as supportive method during counselling.

Further studies are needed to prove whether these intervention methods are effective in reducing burnout symptoms. This information could be obtained by conducting a meta-analysis study with a broader data set. Additionally, it would be valuable to conduct a survey on occupational health nurses’ opinions, beliefs, and the knowledge base concerning these researched information methods.