Home, hyönteiset ja hiirenkakka : kuluttajapoistotekstiilien puhdistus lajittelussa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli selvittää, mitkä tekijät pilaavat Suomessa kuluttajilta kerätyn poistotekstiilin laadun ja aiheuttavat sen päätymisen energiahyödynnykseen uudelleenkäytön tai kierrätyksen sijaan, ja etsiä menetelmiä, joilla tekstiilit voitaisiin puhdistaa lajitteluvaiheessa mainittujen pilaavien tekijöiden poistamiseksi samalla parantaen lajittelijoiden työturvallisuutta. Työ tehtiin osana Telaketju-tekstiilikierrätyshankekokonaisuutta, ja sen toimeksiantajana on Telaketju-verkosto.

Poistotekstiilin lajittelun käytännöt ja suojavarusteet samoin kuin materiaalin laadun yleisimmät pilaajat selvitettiin poistotekstiiliä kerääville toimijoille tehdyllä kyselyllä ja haastattelemalla alan edustajia. Materiaalivirtoja ja erityisesti eri haittoihin ja tuholaisiin tehoavia torjunta- ja puhdistusmenetelmiä selvitettiin pääosin kirjallisuudesta käyttäen laajasti erilaisia lähteitä kuluttajaohjeista tieteellisiin tutkimuksiin.

Poistotekstiilit lajitellaan edelleen pääasiassa käsin, ja lajittelijoiden suojavarusteiden käyttö on hyvin organisaatio- ja yksilökohtaista. Työssä todetaan, että erityisesti hengitys- ja silmäsuojainten käytön lisääminen olisi tehokkain tapa parantaa lajittelijoiden työturvallisuutta ja vähentää pöly-, home- ja mikrobialtistusta. Pilaantuneen materiaalin päätymistä jätteeksi taas voidaan tämän selvityksen perusteella vähentää puhdistamalla se esimerkiksi höyryllä, mutta myös perinteinen konepesu, erityisesti lämpökäsittelyyn yhdistettynä, on soveltuva vaihtoehto, jos se esimerkiksi voidaan toteuttaa yhteistyössä pesulayrityksen kanssa.

The purpose of this thesis was to find out which factors damage the quality of the post-consumer end-of-life textiles collected in Finland, causing it to end up as waste in energy recovery instead of reuse or recycling, and to search for methods of purification to eliminate the damaging factors in the textiles in the sorting phase, improving the work safety for the employees doing the manual sorting. The assignment was given by the Telaketju network, and the thesis was commissioned by the Telaketju projects.

The practices and protective gear used in the sorting as well as the factors usually ruining the quality of the material were researched using a questionnaire made for operators collecting end-of-life textiles and by interviewing representatives of the actors in the business. The material flows and especially control methods that work on different damaging factors and pests were researched in literature using different sources widely from consumer instructions to scientific researches.

The post-consumer end-of-life textiles are sorted mainly manually, and the use of protective gear and wear in the work is very dependent on the organization and even on an employee. This thesis states that increasing the use of respiration filters and eye protection wear would be the most efficient way to improve the work safety for the sorters, thus diminishing the exposure to dust, mold and microbes. To decrease the amount of material ending up as waste because of damage, one can use vapour steam cleaning, which appears to be the simplest method, but also traditional machine wash can be used, especially combined with heat treatment, if for example done in collaboration with a laundry company.