Uuden sairaanhoitajan perehdytyksen kehittäminen leikkausosastolla
Aaltonen, Nina (2018)
Aaltonen, Nina
2018
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143006
Tiivistelmä
Terveydenhuollon ammatinharjoittamista säädellään sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Työntekijöiden rekrytoinnissa, perehdytyksessä ja johtamisessa sekä terveydenalan koulutuksessa on otettava huomioon säänneltyjen ammattien vaatimukset. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain (559/1994) tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta, palvelujärjestelmien laatua ja toimivuutta varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammatin edellyttämä koulutus ja valmiudet. Hoitotyön perehdyttämisen taustalla on mm. terveydenhuoltolaki (1326/2010), joka edellyttää jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön laatimaan suunnitelman henkilökunnan perehdyttämisestä osana laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa.
Tämän projektin tavoitteena oli laatia leikkausosastolle yhtenäinen toimintamalli uuden sairaanhoitajan perehdytykseen. Projektin tarkoituksena oli uuden työntekijän työskentelyn helpottaminen ja potilasturvallisuuden parantaminen. Kehittämisprojektin tutkimuksellinen osa toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, joka järjestettiin neljässä ryhmässä. Aineiston analysointi suoritettiin sisällönanalyysia noudattaen.
Tulosten mukaan perehdytyksen tulisi pohjautua hyvään suunnitelmaan. Perehdytyksen tasalaatuisuuden takaamiseksi perehdytyssuunnitelman rungon tulee käsittää perehdytettävät asiat. Tärkeänä pidettiin perehtyjän taitoa oppia hallitsemaan kokonaisuuksia sekä lähtökohtaisesti
olevan soveltuva työskentelemään leikkaus- ja anestesiaosastolla. Haastateltavat toivoivat perehdytyksen arviointia. Arviointi palvelisi perehtyjää, perehdyttäjää, miten hän on roolissaan onnistunut sekä esimiestä, joka tekee työnjaon. Yleisesti osaamisen arviointia tulisi kehittää.
Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli uuden sairaanhoitajan perehdytykseen leikkausosastolla. Toimintamallin sisältö koskee perehdytyksen suunnittelua, järjestämistä ja toteutusta. Ajatuksena ja tavoitteena on, että uudet työntekijät saisivat yksilöllisesti suunnitellun tasalaatuisen perehdytyksen ja että perehdyttäjien toiminta perustuisi yhteisiin suuntaviivoihin. Perehdytyksen jatkuvan kehittämisen tueksi laadittiin myös perehdytyksen palautelomake, jonka avulla saadaan ajantasaista palautetta ja kehitysideoita perehdytykseen liittyen. Palautelomake valmistettiin Webropol-kyselyn muotoon, jonka käyttö pysyy anonyymina ja vapaaehtoisena.
Tämän projektin tavoitteena oli laatia leikkausosastolle yhtenäinen toimintamalli uuden sairaanhoitajan perehdytykseen. Projektin tarkoituksena oli uuden työntekijän työskentelyn helpottaminen ja potilasturvallisuuden parantaminen. Kehittämisprojektin tutkimuksellinen osa toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, joka järjestettiin neljässä ryhmässä. Aineiston analysointi suoritettiin sisällönanalyysia noudattaen.
Tulosten mukaan perehdytyksen tulisi pohjautua hyvään suunnitelmaan. Perehdytyksen tasalaatuisuuden takaamiseksi perehdytyssuunnitelman rungon tulee käsittää perehdytettävät asiat. Tärkeänä pidettiin perehtyjän taitoa oppia hallitsemaan kokonaisuuksia sekä lähtökohtaisesti
olevan soveltuva työskentelemään leikkaus- ja anestesiaosastolla. Haastateltavat toivoivat perehdytyksen arviointia. Arviointi palvelisi perehtyjää, perehdyttäjää, miten hän on roolissaan onnistunut sekä esimiestä, joka tekee työnjaon. Yleisesti osaamisen arviointia tulisi kehittää.
Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli uuden sairaanhoitajan perehdytykseen leikkausosastolla. Toimintamallin sisältö koskee perehdytyksen suunnittelua, järjestämistä ja toteutusta. Ajatuksena ja tavoitteena on, että uudet työntekijät saisivat yksilöllisesti suunnitellun tasalaatuisen perehdytyksen ja että perehdyttäjien toiminta perustuisi yhteisiin suuntaviivoihin. Perehdytyksen jatkuvan kehittämisen tueksi laadittiin myös perehdytyksen palautelomake, jonka avulla saadaan ajantasaista palautetta ja kehitysideoita perehdytykseen liittyen. Palautelomake valmistettiin Webropol-kyselyn muotoon, jonka käyttö pysyy anonyymina ja vapaaehtoisena.