SAIRAANHOITAJIEN HOITOTYÖN OSAAMINEN JA SEN JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on hakea Keski – Suomen keskussairaalan sydänyksikön kardiologisen hoitotyön osaamisen yhteisestä käsitystä jota tutkitaan haastattelemalla sydänyksikössä työskenteleviä sairaanhoitajia ja hoitotyön johtajia. Tavoitteena on tuottaa tietoa sydänyksikön osaamisen johtamisen keinoista joilla saavutetaan ja säilytetään sairaanhoitajien osaamisen taso sydänyksikössä nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin hoitajilta puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla. Haastattelusessioita oli kolme ja haastateltavina oli yhteensä yhdeksän hoitajaa. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja aineisto analysoitiin deduktiivisesti sisällön analyysin ohjeiden mukaisesti. Viitekehyksenä käytettiin SURAKE – hankkeessa (2003) luotua osaamisen mittaria. Tärkeimmäksi osaamisen alueeksi nyt ja tulevaisuudessa muodostui varmistava osaaminen joka pitää sisällään sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön osaamisen toiminnot. Sairaanhoitajanosaamisen odotetaan suuntautuvan kohti sydänpotilaan hoitotyössä tarvittavaa erikoisosaamista. Johtamisen keinoina nähtiin perehdytys, työvuorosuunnittelu ja koulutus. Toiseksi tärkeimmäksi osaamisen alueeksi nousi sairaanhoitajan yhteiskunnallinen ja uutta luova osaaminen mikä mahdollisesti selittyy terveydenhuollon muutoksen aikakaudesta. Tämän alueen osaaminen on valmistautumista tulevaan ja osaamisen johtamisen keinona nähtiin hoitajan sitouttaminen sydänyksikköön. Kolmas osaamisalue oli kehittävä, soveltava ja ennakoimisen osaaminen. Siinä osaaminen on itseohjautuvuutta mikä tulee esille työn organisointikykynä sekä oman osaamisen tunnistamisena. Osaamisen johtamisen keinona tuotiin esiin kehityskeskustelut. Neljäs osaamisen alue on sairaanhoitajan ymmärtävä ja tukea antava osaaminen jossa hoitajat toivat esille erityisesti yhteistyön ja yhdessä oppimisen. Parhaimpana osaamisen johtamisen keinona nähtiin mentorointi. Viimeisenä on pohtiva, erittelevä ja arvioiva osaaminen josta esille tuotiin priorisointikyky. Toimenpide-ehdotuksena sairaanhoitajien osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen näkökulmasta sydänyksikköön tulisi luoda perehdytysohjelma, koulutussuunnitelma, työkiertosuunnitelma ja mentorointi tulisi aloittaa erikoisosaamisten alueilla. Autonomista työvuorosuunnittelua kohti tulisi siirtyä sydänvalvomossa.

The purpose of the thesis is to identify the common concept of the cardiological nursing in the Cardiac Unit in the Central Finland Health Care District. Identification is conducted trough interviewing nurses and the nursing leaders of the Cardiac Unit The aim is to generate information on the methods of the knowledge leadership to achieve and maintain nurses´ level of competency at the present time and in the future The data was collected through semi-structured thematic interviews. There were three (3) interview sessions and all together nine (9) nurses were interviewed. The interviews were audio –taped and transcribed verbatim. The data was analyzed according to the deductive content analysis. Indicators for the framework were taken directively from SURAKE –project (2003) competency indicators. The most important competency indicator was the assurance competency which includes all the clinical nursing skills. The competency is expected to focus on the specialized cardiological nursing. The methods of knowledge leadership consist of orientation, roster planning and training. Secondly, the indicator was the social and new generating competency. This result can be due of the change from Health Care structures in Finland. This result means that the nurses are competent to face the future. The method for the leader is to encourage commitment towards the Cardiac Unit. Third indicator was developing, applied and anticipatory competency. This competency includes selfdirectiveness which is seen as an organizational skill of one’s own work and as an awareness of one´s own capacities. Method to lead this competency is by the development debates. Fourth indicator was empathetic and supportive competency which includes co-operative skills and side – by – side -learning. Best method of the knowledge leadership is mentoring. Last, but not least indicator was the reflective, dissect and evaluative competency which was performed by skills of prioritizing. The findings of this study suggests that the following steps should be taken in the Cardiac Unit: there should be written plans for orientation, education, exchange rotation and mentoring should be started. In the Cardiac Care Unit roster planning should be towards s.c. autonomic roster planning.