Miten saada aliupseerien kuntotaso ja tehtävän vaatimustaso kohtaa-maan: Identiteetin merkitys motivaatiossa kehittää fyysistä kuntoa
Harala, Jenni (2019)
Harala, Jenni
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903203513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903203513
Tiivistelmä
Puolustusvoimat ottaa käyttöön tehtäväkohtaiset fyysiset toimintakykyvaatimukset, joiden tavoitteena on sekä varmistaa sodanajan tehtävien edellyttämä valmius että motivoida henkilöstöä ottamaan vastuuta oman fyysisen kunnon ylläpidosta ja kehittämisestä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa ja toimenpidesuosituksia sille, miten aliupseerien kunto saadaan jatkossa paremmin vastaamana heidän työlleen asetettuja fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia. Kehittämistyö muodostui taustatutkimuksen tekemisestä sekä tulosten käsittelystä ja intervention rakentamisesta liikunnan alan toimijoiden asiantuntijatyöryhmässä. Taustatutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten Puolustusvoimien aliupseerit kokevat oman työtehtävänsä fyysiset toimintakykyvaatimukset sekä oman valmiutensa vastata näihin vaatimuksiin. Edelleen kyselyn tavoitteena oli selvittää, minkälainen merkitys fyysisellä toimintakyvyllä oli aliupseerien ammatillisessa identiteetissä ja henkilökohtaisessa identiteetissä sekä sitä, miten liikunnan rooli identiteetissä oli yhteydessä motivaatioon kehittää fyysistä kuntoa.
Taustatutkimus toteutettiin kyselylomakkeella Puolustusvoimien omassa kyselyjärjestelmässä PVMoodlessa ja siihen vastasi keväällä 2018 hieman yli 800 aliupseeria eri puolustushaaroista ja aselajeista. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Tämän jälkeen asiantuntijatyöryhmä käsitteli taustatutkimuksen tuloksia ja kehitti interventiokeinoja aliupseerien kunnon kehittämiseen hyödyntäen käyttäytymisen muutoksen pyörä – interventiomenetelmää.
Taustatutkimuksen tulokset osoittivat, että aliupseerien oman käsityksen perusteella noin 70% heistä täytti oman tehtävänsä fyysiset toimintakykyvaatimukset, mutta osuus pieneni kohti vaativampia tehtäväluokkia. Vaatimukset täyttyivät useammin lihaskunnon kuin kestävyyden osalta. Tavoitteiden saavuttaminen oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen, liikunnan merkitykseen erityisesti henkilökohtaisessa identiteetissä, mutta myös ammatillisessa identiteetissä sekä motivaatioon harrastaa liikuntaa ja kehittää fyysistä kuntoaan. Henkilöt, jotka eivät arvioineet täyttävänsä tavoitteita eivät puolestaan harrastaneet niin paljon liikuntaa eivätkä he kokeneet sen olevan merkittävä tekijä henkilökohtaisessa tai ammatillisessa identiteettissä.
Asiantuntijaryhmän kehittämistä interventiokeinoista osa voidaan ottaa käyttöön välittömästi eri hallintoyksiköissä ja osa niistä vaatii Pääesikunnan ohjausta. Kehittämistyön tuloksia jalkautetaan ja jatkojalostetaan vuoden 2019 aikana kun tehtäväkohtaisia fyysisiä toimintakykyvaatimuksia otetaan asteittain käyttöön.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa ja toimenpidesuosituksia sille, miten aliupseerien kunto saadaan jatkossa paremmin vastaamana heidän työlleen asetettuja fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia. Kehittämistyö muodostui taustatutkimuksen tekemisestä sekä tulosten käsittelystä ja intervention rakentamisesta liikunnan alan toimijoiden asiantuntijatyöryhmässä. Taustatutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten Puolustusvoimien aliupseerit kokevat oman työtehtävänsä fyysiset toimintakykyvaatimukset sekä oman valmiutensa vastata näihin vaatimuksiin. Edelleen kyselyn tavoitteena oli selvittää, minkälainen merkitys fyysisellä toimintakyvyllä oli aliupseerien ammatillisessa identiteetissä ja henkilökohtaisessa identiteetissä sekä sitä, miten liikunnan rooli identiteetissä oli yhteydessä motivaatioon kehittää fyysistä kuntoa.
Taustatutkimus toteutettiin kyselylomakkeella Puolustusvoimien omassa kyselyjärjestelmässä PVMoodlessa ja siihen vastasi keväällä 2018 hieman yli 800 aliupseeria eri puolustushaaroista ja aselajeista. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Tämän jälkeen asiantuntijatyöryhmä käsitteli taustatutkimuksen tuloksia ja kehitti interventiokeinoja aliupseerien kunnon kehittämiseen hyödyntäen käyttäytymisen muutoksen pyörä – interventiomenetelmää.
Taustatutkimuksen tulokset osoittivat, että aliupseerien oman käsityksen perusteella noin 70% heistä täytti oman tehtävänsä fyysiset toimintakykyvaatimukset, mutta osuus pieneni kohti vaativampia tehtäväluokkia. Vaatimukset täyttyivät useammin lihaskunnon kuin kestävyyden osalta. Tavoitteiden saavuttaminen oli yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen, liikunnan merkitykseen erityisesti henkilökohtaisessa identiteetissä, mutta myös ammatillisessa identiteetissä sekä motivaatioon harrastaa liikuntaa ja kehittää fyysistä kuntoaan. Henkilöt, jotka eivät arvioineet täyttävänsä tavoitteita eivät puolestaan harrastaneet niin paljon liikuntaa eivätkä he kokeneet sen olevan merkittävä tekijä henkilökohtaisessa tai ammatillisessa identiteettissä.
Asiantuntijaryhmän kehittämistä interventiokeinoista osa voidaan ottaa käyttöön välittömästi eri hallintoyksiköissä ja osa niistä vaatii Pääesikunnan ohjausta. Kehittämistyön tuloksia jalkautetaan ja jatkojalostetaan vuoden 2019 aikana kun tehtäväkohtaisia fyysisiä toimintakykyvaatimuksia otetaan asteittain käyttöön.