"KORSETTI" KUNTOON : Lumbopelvisen alueen hallinnan harjoittelu
Matikainen, Emmi; Kainulainen, Anna (2010)
Matikainen, Emmi
Kainulainen, Anna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060811788
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lumbopelvisen alueen harjoittelun vaikutuksia keskivartalon ja lantionseudun hallintaan sekä työn fyysiseen kuormittavuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskuksen HYVIpisteen kanssa. Opinnäytetyö sisältää teoriaosuuden lumbopelvisestä alueesta sekä istuma-asennosta sekä tutkimusosion.
Tutkimuksessa oli 10 henkilöä, joiden työnkuvaan kuului näyttöpäätetyöskentelyä. Mittaukset ja harjoittelu suoritettiin HYVIpisteen tiloissa. Alkumittaukset olivat joulu - tammikuussa 2009 - 2010 ja loppumittaukset maaliskuussa 2010. Ryhmäläisiltä mitattiin lantionpohjan EMG-aktiviteettiä istuen, seisten, liikkeessä sekä alaraajan liu´utus -testeillä. Lepoaktiviteettiä mitattiin myös virtsatessa. Lumbopelvisen alueen hallintaa mitattiin ASLR -, minikyykky - ja lantion lateralisaatio testeillä. Tutkimuksessa aineistonkeruumenetelminä käytettiin myös alku- ja loppukyselyä sekä haastattelua. Harjoittelujakso kesti yhdeksän viikkoa, jonka aikana oli kahdeksan ryhmäkertaa ja yhdeksän viikkoa kotiharjoittelua. Tutkimustuloksien perusteella yhdeksän viikon harjoittelujaksolla saadaan aikaan pieniä positiivisia muutoksia lumbopelvisen alueen hallinnassa. Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikutukset harjoittelujaksolla olivat vähäisemmät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lumbopelvisen alueen hallinnan huomattavaan parantumiseen sekä työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseen tarvitaan intensiivisempi tai pidempi kuin yhdeksän viikon harjoittelujakso. Opinnäytetyön tietoperustaa sekä sen ja tutkimustulosten pohjalta suunniteltua lumbopelvisen alueen hallintaharjoittelun toimintamallia voidaan tulevaisuudessa käyttää asiakastyössä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä sekä kuntoutuksessa.
Tutkimuksessa oli 10 henkilöä, joiden työnkuvaan kuului näyttöpäätetyöskentelyä. Mittaukset ja harjoittelu suoritettiin HYVIpisteen tiloissa. Alkumittaukset olivat joulu - tammikuussa 2009 - 2010 ja loppumittaukset maaliskuussa 2010. Ryhmäläisiltä mitattiin lantionpohjan EMG-aktiviteettiä istuen, seisten, liikkeessä sekä alaraajan liu´utus -testeillä. Lepoaktiviteettiä mitattiin myös virtsatessa. Lumbopelvisen alueen hallintaa mitattiin ASLR -, minikyykky - ja lantion lateralisaatio testeillä. Tutkimuksessa aineistonkeruumenetelminä käytettiin myös alku- ja loppukyselyä sekä haastattelua. Harjoittelujakso kesti yhdeksän viikkoa, jonka aikana oli kahdeksan ryhmäkertaa ja yhdeksän viikkoa kotiharjoittelua. Tutkimustuloksien perusteella yhdeksän viikon harjoittelujaksolla saadaan aikaan pieniä positiivisia muutoksia lumbopelvisen alueen hallinnassa. Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikutukset harjoittelujaksolla olivat vähäisemmät.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lumbopelvisen alueen hallinnan huomattavaan parantumiseen sekä työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseen tarvitaan intensiivisempi tai pidempi kuin yhdeksän viikon harjoittelujakso. Opinnäytetyön tietoperustaa sekä sen ja tutkimustulosten pohjalta suunniteltua lumbopelvisen alueen hallintaharjoittelun toimintamallia voidaan tulevaisuudessa käyttää asiakastyössä alaselkäkipujen ennaltaehkäisyssä sekä kuntoutuksessa.