Kertojan asenne neljässä Suomen Kuvalehden henkilöjutussa
Linnasalmi, Marjo (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014103
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, miten kertojan asenne näkyy henkilöjutussa. Journalistisia tekstejä tutkittaessa on perusteltua erottaa toisistaan toimittaja ja kertoja. Toimittaja on todellinen henkilö, joka on kirjoittanut jutun, kertoja ”kertoo” jutun lukijalle. Kertoja on toimittajan kirjoittajaääni, joka voi vaihdella jutuittain.
Tutkimusaineistona on neljä Suomen Kuvalehden Hän-juttupaikan henkilöjuttua. Jutut ovat ilmestyneet lehden syyskuun 2018 numeroissa. Ne ovat eri toimittajien kirjoittamia.
Tutkimusmenetelmänä käytetään Maria Lassila-Merisalon (2009) luokittelua. Lassila-Merisalo erottaa seitsemän erilaista asennoitumistapaa, joita kertojalla voi henkilöjutussa olla. Asenteet ovat neutraali, analyyttinen, empaattinen, ”buddy” eli kaverillinen, kunnioittava, röyhkeä ja autoritäärinen.
Jutut luettiin mahdollisimman tarkasti ja tutkittiin, löytyykö niistä Lassila-Merisalon luokittelun mukaisia asenteita.
Tutkimuksen perusteella todetaan, että yleisin asenne jutuissa on neutraali asenne. Seuraavaksi yleisimmät asenteet ovat analyyttinen ja autoritäärinen asenne. Empaattista ja kunnioittavaa asennetta on havaittavissa jonkin verran. Röyhkeää asennetta on vain kerran yhdessä jutussa. Buddy-asennetta ei ole jutuissa lainkaan. Asenteet menevät jutuissa limittäin, kaikissa jutuissa on useita asenteita. Tutkimuksessa esiin nousee myös rajatapauksia, jotka tulkitsijasta riippuen voivat sopia useaan asenteeseen.
Tutkimustulosten perusteella aineiston jutuissa asenteilla on monia tehtäviä. Kertojan asenne ei tee jutusta hyvää tai huonoa, kyse on toimittajan valinnoista. Monissa tapauksissa kyse on kirjoittajan tietoisesta tehokeinosta. Kertojan asennetta ei voi erottaa jutun teemasta. Myös aikakauslehden tyyli ja juttupaikan konsepti vaikuttavat kertojan asenteeseen.
Tutkimusaineistona on neljä Suomen Kuvalehden Hän-juttupaikan henkilöjuttua. Jutut ovat ilmestyneet lehden syyskuun 2018 numeroissa. Ne ovat eri toimittajien kirjoittamia.
Tutkimusmenetelmänä käytetään Maria Lassila-Merisalon (2009) luokittelua. Lassila-Merisalo erottaa seitsemän erilaista asennoitumistapaa, joita kertojalla voi henkilöjutussa olla. Asenteet ovat neutraali, analyyttinen, empaattinen, ”buddy” eli kaverillinen, kunnioittava, röyhkeä ja autoritäärinen.
Jutut luettiin mahdollisimman tarkasti ja tutkittiin, löytyykö niistä Lassila-Merisalon luokittelun mukaisia asenteita.
Tutkimuksen perusteella todetaan, että yleisin asenne jutuissa on neutraali asenne. Seuraavaksi yleisimmät asenteet ovat analyyttinen ja autoritäärinen asenne. Empaattista ja kunnioittavaa asennetta on havaittavissa jonkin verran. Röyhkeää asennetta on vain kerran yhdessä jutussa. Buddy-asennetta ei ole jutuissa lainkaan. Asenteet menevät jutuissa limittäin, kaikissa jutuissa on useita asenteita. Tutkimuksessa esiin nousee myös rajatapauksia, jotka tulkitsijasta riippuen voivat sopia useaan asenteeseen.
Tutkimustulosten perusteella aineiston jutuissa asenteilla on monia tehtäviä. Kertojan asenne ei tee jutusta hyvää tai huonoa, kyse on toimittajan valinnoista. Monissa tapauksissa kyse on kirjoittajan tietoisesta tehokeinosta. Kertojan asennetta ei voi erottaa jutun teemasta. Myös aikakauslehden tyyli ja juttupaikan konsepti vaikuttavat kertojan asenteeseen.