Tänään oli kiva päivä ja kaikki olivat mukavia: Nuorten kokemuksia syksyn 2018 työpajoista
Tuurala, Jonna (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904014107
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia TUKEE! -hankkeen työpajoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa TUKEE! -hankkeelle nuorten kokemuksista. Opinnäytetyön tuloksia hanke voi hyödyntää arvioidessaan hankkeen onnistumista ja tavoitteisiin pääsyä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. TUKEE! -hanke keräsi tutkimusaineiston syksyn 2018 aikana kolmesta työpajastaan. Hankkeen työpajojen aiheina olivat seikkailullisuus ja elämyksellisyys, neuropsykiatriset haasteet sekä pelillisyys. Hankkeen työpajoihin osallistui yhteensä 61 nuorta, joista 29 osallistui varsinaiseen palautteenantoon. Hankkeen kohderyhmänä oli 16-25- vuotiaat nuoret, joilla oli jokin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö tai mielenterveydellisen tuen tarve. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysinä, joka on kvalitatiivisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä.
Tulosten mukaan nuoret kokivat tärkeäksi saada kokeilla vapaaehtoisesti uusia ja erilaisia menetelmiä, joita työpajoissa oli esillä. Seikkailullisessa ja elämyksellisessä työpajassa koettiin hyväksi ryhmän yhteishenki, joka osaltaan vaikutti nuorten uskallukseen kokeilla erilaisia seikkailullisia toimintoja. Neuropsykiatrisia haasteita käsittelevässä työpajassa nuoret kokivat aiheen olevan tärkeä ja pitivät hyvänä asiana sitä, että esitys oli osallistava ja vastavuoroinen. Vaikka esitys koettiin tärkeäksi, pitivät monet nuoret työpajan kestoa liian pitkänä ja turhautuivat työpajan pitkään kestoon. Nuoret myös kokivat, että pelillisyyden työpajassa tärkeää oli saada kokeilla pelillisiä menetelmiä ja kokivat pelit terapeuttisina. Yhteenvetona TUKEE! -hankkeen työpajoista voidaan sanoa, että nuoret pitivät hyvänä asiana sitä, että saivat kokeilla uusia asioita ja menetelmiä, joista voisi olla tulevaisuudessa hyötyä nuorten hoito- ja ohjaustyössä.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää nuorten kokemuksista, miten hankkeen työpajat vaikuttivat nuoren elämään myöhemmässä vaiheessa ja oliko jollakin työpajalla vaikutusta siihen, millaisia valintoja nuori teki elämässään. Olisi myös mielenkiintoista saada tietää, miten nuorten parissa työskentelevät kokivat työpajat. Jatkotutkimuksen voisi tehdä myös menetelmien jalkauttamisesta ja hyödyistä, joita menetelmien avulla saadaan. The meaning of this thesis was to collect and analyse youth experiences in TUKEE! -project workshops. Furthermore, the objective was to produce data from those experiences. TUKEE! - project can utilize the data from this thesis when evaluating the goals and successfulness of the project.
The research´s nature was qualitative. TUKEE! -project gathered research data from three different workshop during the Fall 2018. The workshop themes were adventure, experiences, games and neurophysical challenges. Alltogether 61 young partisipated in the workshops and 29 of those partisipated in the feedback part of the workshop. The target group of the project was young people from 16 to 25 of age, who have a kind of neurophysical development disorder or a need of support in mental issues. The research data was analysed as content analysis which is the basic method in qualitative analysis.
According to the partisipants it was important to them, that they could voluntarily experience the new and variable methods, that were on display in the workshops. In the adventure and experience workshops the team spirit was the aspect that was seen for the good, which partly affected on many of the partisipants daring to try out different kinds of functions in the workshop. In the neurophysical workshop the partisipants experienced that the subject was important and they liked the presentations involving and mutual aspects. Even though the presentation was experienced as important, the partisipants felt that the duration of the presentation was too long and they felt frustrated because of it. The partisipants also experienced that in the game workshop the gaming methods were therapeutic. In conclusion a good experience according to the partisipants in the workshops was that they could try out new methods, which could be utilised in juvenile care and quidance work in the future.
A possible additional research could gather the juvenile experiences on how the workshops affected on their life´s later on and did some of the workshops have an affect on the choices they have made. Furthermore, it would be interesting to find out how employees working with juveniles experienced the workshops, Additional research could also be done on execution of the methods and the benefits received from using the methods.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. TUKEE! -hanke keräsi tutkimusaineiston syksyn 2018 aikana kolmesta työpajastaan. Hankkeen työpajojen aiheina olivat seikkailullisuus ja elämyksellisyys, neuropsykiatriset haasteet sekä pelillisyys. Hankkeen työpajoihin osallistui yhteensä 61 nuorta, joista 29 osallistui varsinaiseen palautteenantoon. Hankkeen kohderyhmänä oli 16-25- vuotiaat nuoret, joilla oli jokin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö tai mielenterveydellisen tuen tarve. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysinä, joka on kvalitatiivisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä.
Tulosten mukaan nuoret kokivat tärkeäksi saada kokeilla vapaaehtoisesti uusia ja erilaisia menetelmiä, joita työpajoissa oli esillä. Seikkailullisessa ja elämyksellisessä työpajassa koettiin hyväksi ryhmän yhteishenki, joka osaltaan vaikutti nuorten uskallukseen kokeilla erilaisia seikkailullisia toimintoja. Neuropsykiatrisia haasteita käsittelevässä työpajassa nuoret kokivat aiheen olevan tärkeä ja pitivät hyvänä asiana sitä, että esitys oli osallistava ja vastavuoroinen. Vaikka esitys koettiin tärkeäksi, pitivät monet nuoret työpajan kestoa liian pitkänä ja turhautuivat työpajan pitkään kestoon. Nuoret myös kokivat, että pelillisyyden työpajassa tärkeää oli saada kokeilla pelillisiä menetelmiä ja kokivat pelit terapeuttisina. Yhteenvetona TUKEE! -hankkeen työpajoista voidaan sanoa, että nuoret pitivät hyvänä asiana sitä, että saivat kokeilla uusia asioita ja menetelmiä, joista voisi olla tulevaisuudessa hyötyä nuorten hoito- ja ohjaustyössä.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää nuorten kokemuksista, miten hankkeen työpajat vaikuttivat nuoren elämään myöhemmässä vaiheessa ja oliko jollakin työpajalla vaikutusta siihen, millaisia valintoja nuori teki elämässään. Olisi myös mielenkiintoista saada tietää, miten nuorten parissa työskentelevät kokivat työpajat. Jatkotutkimuksen voisi tehdä myös menetelmien jalkauttamisesta ja hyödyistä, joita menetelmien avulla saadaan.
The research´s nature was qualitative. TUKEE! -project gathered research data from three different workshop during the Fall 2018. The workshop themes were adventure, experiences, games and neurophysical challenges. Alltogether 61 young partisipated in the workshops and 29 of those partisipated in the feedback part of the workshop. The target group of the project was young people from 16 to 25 of age, who have a kind of neurophysical development disorder or a need of support in mental issues. The research data was analysed as content analysis which is the basic method in qualitative analysis.
According to the partisipants it was important to them, that they could voluntarily experience the new and variable methods, that were on display in the workshops. In the adventure and experience workshops the team spirit was the aspect that was seen for the good, which partly affected on many of the partisipants daring to try out different kinds of functions in the workshop. In the neurophysical workshop the partisipants experienced that the subject was important and they liked the presentations involving and mutual aspects. Even though the presentation was experienced as important, the partisipants felt that the duration of the presentation was too long and they felt frustrated because of it. The partisipants also experienced that in the game workshop the gaming methods were therapeutic. In conclusion a good experience according to the partisipants in the workshops was that they could try out new methods, which could be utilised in juvenile care and quidance work in the future.
A possible additional research could gather the juvenile experiences on how the workshops affected on their life´s later on and did some of the workshops have an affect on the choices they have made. Furthermore, it would be interesting to find out how employees working with juveniles experienced the workshops, Additional research could also be done on execution of the methods and the benefits received from using the methods.