Mitä toimittajien tulisi ottaa huomioon käyttäessään kansalaisten tuottamaa aineistoa?
Piirainen, Pinja (2019)
Piirainen, Pinja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904024168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904024168
Tiivistelmä
Käsittelen opinnäytetyössäni kansalaisjournalismin hyödyntämistä erilaisissa medioissa niin journalistin eettisten ohjeiden kuin Suomen lainsäädännönkin näkökulmasta. Lähestyn aihetta esittelemällä kaksi tapausesimerkkiä, joissa kansalaisjournalismia ilmenee. Tarkastelen niiden eroja ja yhteneväisyyksiä, eli miten kummassakin tapauksessa on huomioitu tai jätetty huomioimatta lainsäädäntö sekä journalistin etiikka. Työni on menetelmiltään kaikista lähinnä tapaustutkimusta, minkä lisäksi siinä on elementtejä vertailevasta tutkimuksesta
Turun puukotukset toimii työni ensimmäisenä tapausesimerkkinä. Puukotusten aikana toimituksissa hyödynnettiin runsaasti silminnäkijöiden taltioimaa ja julkaisemaa materiaalia. Toisena esimerkkinä on tapaus, jossa Oikeutta eläimille - järjestö oli lähettänyt suomalaisilla teurastamoilla salaa kuvattuja videoita Yleisradiolle. Yle näytti kyseiset videot myöhemmin MOT- ohjelmassa jaksonimellä ”Kidu ensin, kuole sitten”.
Tapausesimerkkien tarkastelun perusteella median kannattaisi kansalaisten tuottamaa materiaalia hyödyntäessään ottaa huomioon lainsäädännölliset seikat, ja etenkin tiedonhankintaa tehdessä herkästi sivuseikoiksi jäävät pykälät, eli julkisrauhan rikkominen, salakuvaaminen ja salakatselu.
Lisäksi maltillisuus uutisia julkaistessa, huolellinen faktantarkistus sekä lähdekritiikki ovat tärkeitä. Jos misinformaatiota julkaistaan, niin on virhe pyrittävä korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjauksesta on selkeästi ilmoitettava. Toimittajien on myös huomioitava, koituuko jutun julkaisemisesta vahinkoa kenellekään ja jos koituu niin kuinka paljon, ja onko tiedon julkaiseminen siitä huolimatta perusteltua.
Turun puukotukset toimii työni ensimmäisenä tapausesimerkkinä. Puukotusten aikana toimituksissa hyödynnettiin runsaasti silminnäkijöiden taltioimaa ja julkaisemaa materiaalia. Toisena esimerkkinä on tapaus, jossa Oikeutta eläimille - järjestö oli lähettänyt suomalaisilla teurastamoilla salaa kuvattuja videoita Yleisradiolle. Yle näytti kyseiset videot myöhemmin MOT- ohjelmassa jaksonimellä ”Kidu ensin, kuole sitten”.
Tapausesimerkkien tarkastelun perusteella median kannattaisi kansalaisten tuottamaa materiaalia hyödyntäessään ottaa huomioon lainsäädännölliset seikat, ja etenkin tiedonhankintaa tehdessä herkästi sivuseikoiksi jäävät pykälät, eli julkisrauhan rikkominen, salakuvaaminen ja salakatselu.
Lisäksi maltillisuus uutisia julkaistessa, huolellinen faktantarkistus sekä lähdekritiikki ovat tärkeitä. Jos misinformaatiota julkaistaan, niin on virhe pyrittävä korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjauksesta on selkeästi ilmoitettava. Toimittajien on myös huomioitava, koituuko jutun julkaisemisesta vahinkoa kenellekään ja jos koituu niin kuinka paljon, ja onko tiedon julkaiseminen siitä huolimatta perusteltua.