Taimikoiden metsänhoidollinen tila ja myyrätuhojen esiintyminen Ilmajoella vuosina 2006 - 2008 istutetuissa taimikoissa
Sahlberg, Juho (2010)
Sahlberg, Juho
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061412111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061412111
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin taimikoiden tilaa, taimituhoja ja erityisesti myyrätuhojen esiintymistä Ilmajoella vuosina 2006 - 2008 istutetuissa taimikoissa. Selvitykselle oli tarvetta, koska myyrätuhoja oli havaittu runsaasti ja haluttiin kartoittaa tuhotilanne ja taimikoiden metsänhoidollinen tila sekä täydennysviljelytarpeet tarkemmin. Lisäksi selvitettiin tuhotiedot erikseen pellonmetsityksistä ja rauduskoivun
istutuksista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2010 otantana taimikoista kuvioittaisella arvioinnilla, jossa paino oli runkolukumittauksissa ja tuhohavainnoissa. Runkolukumittaukset tehtiin ympyräkoealoilta, lisäksi määritettiin kuviolta maa- ja puustotiedot sekä käsittelytiedot ja toimenpide-ehdotukset. Lisätietoa taimikoista saatiin metsänhoitoyhdistyksen arkistoista.
Metsänhoidollinen tila oli hyvä 50 %:lla kaikista taimikoista ja 28 %:lla pellonmetsityksistä. Vajaatuottoisia taimikoita oli 14 %:lla kaikkien taimikoiden alasta ja 45 %:lla pellonmetsitysten alasta. Metsikön laatua alentavaa tuhoa esiintyi lähes puolella taimikoiden alasta, josta todettavaa tuhoa oli neljäsosalla ja vakavaa tuhoa vajaalla neljäsosalla pinta-alasta. Myyrätuhoja esiintyi16 %:lla taimikoiden alasta.
Pellonmetsitysten alasta myyrätuhoja esiintyi yli puolella.
Tutkimuksesta saadaan tietoa siitä millaisilla istutusaloilla myyrätuhoja kannattaa torjua. Metsän uudistamisessa voidaan ottaa myyrätuhoriski huomioon esimerkiksi puulajin ja muokkausmenetelmän valinnassa. Taimikoiden tilaa tulisi seurata tarkasti, mikäli halutaan hyvä uudistamistulos eli taimikot kannattaisi tarkistaa pari vuotta viljelyn jälkeen. Metsänhoitoyhdistykset saavat myyräkantojen huiput tietoonsa
Metsäntutkimuslaitoksen myyräseurannoista ja voivat tietojen avulla varautua tuhoihin ja tiedottaa metsänomistajille kohonneesta myyrätuhoriskistä.
istutuksista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2010 otantana taimikoista kuvioittaisella arvioinnilla, jossa paino oli runkolukumittauksissa ja tuhohavainnoissa. Runkolukumittaukset tehtiin ympyräkoealoilta, lisäksi määritettiin kuviolta maa- ja puustotiedot sekä käsittelytiedot ja toimenpide-ehdotukset. Lisätietoa taimikoista saatiin metsänhoitoyhdistyksen arkistoista.
Metsänhoidollinen tila oli hyvä 50 %:lla kaikista taimikoista ja 28 %:lla pellonmetsityksistä. Vajaatuottoisia taimikoita oli 14 %:lla kaikkien taimikoiden alasta ja 45 %:lla pellonmetsitysten alasta. Metsikön laatua alentavaa tuhoa esiintyi lähes puolella taimikoiden alasta, josta todettavaa tuhoa oli neljäsosalla ja vakavaa tuhoa vajaalla neljäsosalla pinta-alasta. Myyrätuhoja esiintyi16 %:lla taimikoiden alasta.
Pellonmetsitysten alasta myyrätuhoja esiintyi yli puolella.
Tutkimuksesta saadaan tietoa siitä millaisilla istutusaloilla myyrätuhoja kannattaa torjua. Metsän uudistamisessa voidaan ottaa myyrätuhoriski huomioon esimerkiksi puulajin ja muokkausmenetelmän valinnassa. Taimikoiden tilaa tulisi seurata tarkasti, mikäli halutaan hyvä uudistamistulos eli taimikot kannattaisi tarkistaa pari vuotta viljelyn jälkeen. Metsänhoitoyhdistykset saavat myyräkantojen huiput tietoonsa
Metsäntutkimuslaitoksen myyräseurannoista ja voivat tietojen avulla varautua tuhoihin ja tiedottaa metsänomistajille kohonneesta myyrätuhoriskistä.