Psykiatrian hoitohenkilökunnan kokemuksia elektronisesta potilaskertomuksesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) lasten- ja nuorisopsykiatristen vuodeosaston hoitohenkilökunnan kokemuksia elektronisesta potilaskertomuksesta, sen hyödyistä ja haitoista. Kartoitus tehtiin hoitohenkilökunnan toiveesta ja sen tavoitteena on kehittää elektronisen potilaskertomuksen käyttöä hoitotyössä. Kartoitus kuuluu TYKS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköiden kehittämishankkeeseen ”Osastojen kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen”.

Kartoituksen aineisto kerättiin kokonaisotantana helmikuussa 2010 lähettämällä kyselylomakkeet sähköpostitse kaikille TYKS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian vuodeosastojen hoitohenkilökuntaan kuuluville (vastaavat sairaanhoitajat, sairaanhoitajat, mielenterveyshoitajat ja lastenhoitajat) vakituisille työntekijöille ja pitkäaikaisille sijaisille. Kyselylomakkeita lähetettiin 57 kpl ja niitä palautui 39 kpl. Kyselyn vastausprosentti oli 68 %.

Tulokset osoittavat, että yli puolet (52 %) vastaajista kokivat elektroninen potilaskertomuksen (EPK) hyödyllisenä, mutta keskeneräisenä ja kehitettävänä työvälineenä. Elektronisen potilas-kertomuksen merkittävimpinä hyötyinä koettiin: EPK antaa tietoa hoitamisen tuoksi, EPK tukee hoitotyötä ja EPK on hyvä järjestelmä, eikä haluta palata takaisin manuaaliseen kirjaamiseen. Elektronisen potilaskertomuksen merkittävimpinä haittoina koettiin: EPK vie aikaa potilastyöltä, EPK:n käyttöä varten tietokoneita on liian vähän osastolla ja EPK:ssa on tarkoitukseen sopimattomia otsikoita. Lisäksi työkavereilta ja esimieheltä saatu tuki ja kirjaamiskoulutus koettiin tärkeäksi EPK:n käytössä.

Opinnäytetyön perusteella käy ilmi, että TYKS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian vuodeosastoilla pitäisi kehittää kirjaamiskoulutusta huomioimalla hoitajien ATK- taitojen yksilölliset osaamistasot. Lisäksi pitäisi kehittää kirjaamiskäytäntöjä ja -koulutusta, jotta kirjaaminen ei veisi liiaksi aikaa potilastyöltä. Myös tietokoneiden määrää pitäisi lisätä osastoilla, jotta kirjaaminen sujuisi nopeammin.

The purpose of this thesis was to listen to the experiences of the nursing stuff about the electronic patient documentation and find out its pros and cons, at the children and youth psychiatric department at the University hospital of Turku (TYKS), district of Southwest Finland. This survey was made at the request of the stuff, and its purpose is to develop the use of electronic patient documentation in nursing work. This survey is part of a development project of the different units of children and youth department of TKS "Development of the registration within departments".

The material used in the survey was gathered as a full samplling in february 2010 by sending a questionary to all the stuff of TYKS' children and youth psychiatric departments, regular and long time surrogates (nurses in charge, nurses, mental nurses, childminders). 57 questionaries were sent and 39 people answered. The response rate was 68%.

Results indicate than more that half (52%) of the respondents felt that the electronic patient documentation (EPD) was useful but unfinished and needed further development to be a optimal tool. The most important benefits of the electronic patient documentation were that : EPD gives informations which will support the nursing work, it is regarded as a good system and nobody wants to come back to manual documentation. The biggest challenges of the electronic patient documentation were that : EDP takes time away from the nursing tasks, there are too few computers in the department to use it and register the informations and there are some improper headlines for the purpose. Moreover, the support and training given by collegues and managers was regarded as important in the use of the EDP.

On the base of the findings of this thesis, il would be very important to take into account the individual computer skills of the workers when planning the trainings in the children and youth psychiatric departments at TYKS. It would also be important to develop the registration methods and trainings, so that entering the data would not take too much time away from the patients. More computers are also necessary to speed up the registration of the informations.