Syömishäiriöön sairastuneen kohtaaminen perusterveydenhuollossa : opas terveydenhuollon ammattilaisille
Ranta, Susanna; Erholtz, Minna; Rönkkö, Sari (2010)
Ranta, Susanna
Erholtz, Minna
Rönkkö, Sari
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053111041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053111041
Tiivistelmä
Tämän projektin tehtävänä oli laatia Syömishäiriöliiton internetsivuille opas terveydenhuollon ammattilaisille sairastuneen kohtaamisesta perusterveydenhuollossa. Projektin tavoitteena on lisätä tietämystä syömishäiriöön sairastuneen kohtaamisesta. Opas perustuu tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Opas käsittelee syömishäiriötä kohtaamisen näkökulmasta, sisältäen myös tietoa hoidosta ja syömishäiriön merkityksestä sairastuneelle.
Syömishäiriö on mielenterveyden häiriö, johon liittyy poikkeava syömiskäyttäytyminen. Sen aiheuttajaa ei tarkkaan tiedetä, mutta sen katsotaan syntyvän monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Keskeistä on syömishäiriön tunnistaminen, hoidon oikea-aikaisuus ja hoitoon motivointi, koska sairastuneella ei aina ole sairauden tunnetta. Hoito koostuu moniammatillisesta työskentelystä ja yleisemmin se tapahtuu avohoidossa. Syömishäiriö näkyy yleisesti kaikilla elämänalueilla, varsinkin mielialassa ja ihmissuhteissa. Toipuminen sairaudesta saattaa kestää vuosia.
Syömishäiriöön sairastuneen kohtaamisessa on tärkeää ymmärtää sairauden luonne ja vaikutusmekanismi. Kohtaamisessa sairastuneelle täytyy syntyä autetuksi ja ymmärretyksi tulemisen tunne. Negatiivinen kokemus vahvistaa huonommuuden tunnetta ja lisää sairauden oireita, ja niiden taustalla olevaa häpeää, ahdistusta ja pelkoa. Hoitajan tulee rakentaa tasavertainen yhteistyösuhde, jossa on tärkeää antaa aikaa sairastuneelle varsinkin hoitosuhteen alussa. Luottamus, arvostava ja kunnioittava vuorovaikutus ovat yhteistyösuhteen keskeisiä elementtejä. Sairastuneen omia voimavaroja tulee vahvistaa. Vuorovaikutuksellisen yhteistyön pyrkimyksenä on tavoitteellinen hoitosuhde.
Syömishäiriöön sairastuneet kokevat kohtaamisen puutteelliseksi ja hoitohenkilökunta puolestaan haastavaksi. Jatkossa olisi tärkeää selvittää syömishäiriöön sairastuneen kohtaamista hoitajan näkökulmasta, esimerkiksi miten hoitaja kokee puheeksi ottamisen ja puuttumisen sairastuneen tilanteeseen. Mielenterveyshoitotyön koulutuksen lisääminen perusterveydenhuollon ammattilaisille saattaisi tuoda valmiuksia myös kohtaamiseen.
Syömishäiriö on mielenterveyden häiriö, johon liittyy poikkeava syömiskäyttäytyminen. Sen aiheuttajaa ei tarkkaan tiedetä, mutta sen katsotaan syntyvän monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Keskeistä on syömishäiriön tunnistaminen, hoidon oikea-aikaisuus ja hoitoon motivointi, koska sairastuneella ei aina ole sairauden tunnetta. Hoito koostuu moniammatillisesta työskentelystä ja yleisemmin se tapahtuu avohoidossa. Syömishäiriö näkyy yleisesti kaikilla elämänalueilla, varsinkin mielialassa ja ihmissuhteissa. Toipuminen sairaudesta saattaa kestää vuosia.
Syömishäiriöön sairastuneen kohtaamisessa on tärkeää ymmärtää sairauden luonne ja vaikutusmekanismi. Kohtaamisessa sairastuneelle täytyy syntyä autetuksi ja ymmärretyksi tulemisen tunne. Negatiivinen kokemus vahvistaa huonommuuden tunnetta ja lisää sairauden oireita, ja niiden taustalla olevaa häpeää, ahdistusta ja pelkoa. Hoitajan tulee rakentaa tasavertainen yhteistyösuhde, jossa on tärkeää antaa aikaa sairastuneelle varsinkin hoitosuhteen alussa. Luottamus, arvostava ja kunnioittava vuorovaikutus ovat yhteistyösuhteen keskeisiä elementtejä. Sairastuneen omia voimavaroja tulee vahvistaa. Vuorovaikutuksellisen yhteistyön pyrkimyksenä on tavoitteellinen hoitosuhde.
Syömishäiriöön sairastuneet kokevat kohtaamisen puutteelliseksi ja hoitohenkilökunta puolestaan haastavaksi. Jatkossa olisi tärkeää selvittää syömishäiriöön sairastuneen kohtaamista hoitajan näkökulmasta, esimerkiksi miten hoitaja kokee puheeksi ottamisen ja puuttumisen sairastuneen tilanteeseen. Mielenterveyshoitotyön koulutuksen lisääminen perusterveydenhuollon ammattilaisille saattaisi tuoda valmiuksia myös kohtaamiseen.