"Onko se ihmeellinen leppäkerttu?" : Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Käsikynkkä-ryhmätyömenetelmän avulla
Herttuainen, Mia; Pulkkinen, Sari (2019)
Herttuainen, Mia
Pulkkinen, Sari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904064489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904064489
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia vuorovaikutuksen haasteita kohderyhmän vanhempien ja lasten välillä oli ja kuinka vanhemmat kokivat nuo haasteet. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia, kuinka haasteisiin voitiin vastata soveltamalla Käsikynkkä-ryhmätyömenetelmää. Kyseiseen menetelmään pohjautuen suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin viiden tuokion mittainen tuokiosarja.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja siinä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusote. Avoimen päiväkodin asiakaskunnasta koostettiin neljästä vanhempi-lapsiparista kohderyhmä. Tuokiosarjaan osallistuneet lapset olivat iältään 1–2-vuotiaita. Tuokiot sisälsivät erilaisia vuorovaikutusta tukevia leikkejä ja harjoitteita. Niiden aikana toimintaa havainnoitiin ja kerättiin tutkimusaineistoa. Havainnoinnin apuna käytettiin videointia ja valokuvausta. Tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi tutkimusaineistoa kerättiin monimenetelmäisesti. Havainnoinnin lisäksi tietoa kerättiin keskusteluiden ja palautekyselyn avulla. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Vanhempien ja lasten väliset vuorovaikutuksen haasteet jakautuivat vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden, lapsen kehityksen sekä sanattomien kontaktikeinojen muodostamiin luokkiin. Vanhempien kokemusten perusteella painottuivat lapsen kehityksen ja vanhemmuuden osa-alueet. Vanhempien kokemus siitä, voitiinko Käsikynkkä-menetelmän avulla vastata vanhempien ja lasten vuorovaikutuksellisiin haasteisiin vaihteli. Kaikki vanhemmat eivät osanneet suoraan arvioida menetelmän vaikuttavuutta. Jokainen vanhempi kertoi saaneensa ryhmästä ideoita ja vinkkejä omaan arkeensa. Lapset rohkaistuivat tuokiosarjan aikana sekä vanhempien kokemusten että tehtyjen havainnointien perusteella. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että menetelmän avulla saavutettiin myönteisiä tuloksia vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemisessa kyseisessä kohderyhmässä.
Tuokiosarjan avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön avulla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta Käsikynkkä-menetelmästä ja vuorovaikutuksen tukemisen keinoista yleisesti. Työn tekeminen kasvatti ammatillista pääomaa ja antoi valmiuksia tulevaisuuden työhön. Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa erilaisissa toimintaympäristöissä. Raportti toimitetaan työelämäkumppanin ja myös tuokioihin osallistuneiden vanhempien käyttöön. The objective of this bachelor’s thesis was to find out what kinds of challenges in interaction there were between parents and children in the target group. The parents were also inquired about their feelings about facing those challenges. In addition, another aim of the study was to examine how those challenges could be faced by applying the Käsikynkkä teamwork method. Based on this method, a quintuplet set of functional sessions was planned, put into practice and evaluated.
This thesis was carried out as a research based development study, which was qualitative in nature. The most significant concept of the framework for the study was interaction. The empirical part of this thesis consisted of five sessions described above. The target group was gathered together from the clientele of an open day care centre. The group consisted of four pairs of parents and their 1–2-year-old children. The sessions included different kinds of variable activities and playing with the purpose to support interaction between the pairs. The action was observed during the sessions in order to collect data. In addition to observing, the data was also collected by recording videos and taking photographs. Other methods for collecting data were a questionnaire and conversations. Several methods were combined in order to increase the reliability of the study. The data was analysed with data based content analysis after it was collected.
The challenges in interaction between parents and children were divided into categories of stress factors in parenthood, child development and nonverbal means of making contact. From the parents’ point of view the major sectors were child development and parenthood. In terms of estimating the influence of the method used, the opinions varied due to the fact that the influence could not always be directly estimated. Benefits mentioned were the ideas and tips for everyday life as well as increasing courage among the children. Parents’ opinions corresponded to the observations. According to the results, positive influence on interaction was achieved in the target group. The study increased awareness of the method in question and of the means of supporting interaction in general. The results can be utilized in planning operation on different environments in order to strengthen interaction. The report may also be usable for the case company and the parents.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja siinä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusote. Avoimen päiväkodin asiakaskunnasta koostettiin neljästä vanhempi-lapsiparista kohderyhmä. Tuokiosarjaan osallistuneet lapset olivat iältään 1–2-vuotiaita. Tuokiot sisälsivät erilaisia vuorovaikutusta tukevia leikkejä ja harjoitteita. Niiden aikana toimintaa havainnoitiin ja kerättiin tutkimusaineistoa. Havainnoinnin apuna käytettiin videointia ja valokuvausta. Tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi tutkimusaineistoa kerättiin monimenetelmäisesti. Havainnoinnin lisäksi tietoa kerättiin keskusteluiden ja palautekyselyn avulla. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Vanhempien ja lasten väliset vuorovaikutuksen haasteet jakautuivat vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden, lapsen kehityksen sekä sanattomien kontaktikeinojen muodostamiin luokkiin. Vanhempien kokemusten perusteella painottuivat lapsen kehityksen ja vanhemmuuden osa-alueet. Vanhempien kokemus siitä, voitiinko Käsikynkkä-menetelmän avulla vastata vanhempien ja lasten vuorovaikutuksellisiin haasteisiin vaihteli. Kaikki vanhemmat eivät osanneet suoraan arvioida menetelmän vaikuttavuutta. Jokainen vanhempi kertoi saaneensa ryhmästä ideoita ja vinkkejä omaan arkeensa. Lapset rohkaistuivat tuokiosarjan aikana sekä vanhempien kokemusten että tehtyjen havainnointien perusteella. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että menetelmän avulla saavutettiin myönteisiä tuloksia vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemisessa kyseisessä kohderyhmässä.
Tuokiosarjan avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön avulla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta Käsikynkkä-menetelmästä ja vuorovaikutuksen tukemisen keinoista yleisesti. Työn tekeminen kasvatti ammatillista pääomaa ja antoi valmiuksia tulevaisuuden työhön. Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa erilaisissa toimintaympäristöissä. Raportti toimitetaan työelämäkumppanin ja myös tuokioihin osallistuneiden vanhempien käyttöön.
This thesis was carried out as a research based development study, which was qualitative in nature. The most significant concept of the framework for the study was interaction. The empirical part of this thesis consisted of five sessions described above. The target group was gathered together from the clientele of an open day care centre. The group consisted of four pairs of parents and their 1–2-year-old children. The sessions included different kinds of variable activities and playing with the purpose to support interaction between the pairs. The action was observed during the sessions in order to collect data. In addition to observing, the data was also collected by recording videos and taking photographs. Other methods for collecting data were a questionnaire and conversations. Several methods were combined in order to increase the reliability of the study. The data was analysed with data based content analysis after it was collected.
The challenges in interaction between parents and children were divided into categories of stress factors in parenthood, child development and nonverbal means of making contact. From the parents’ point of view the major sectors were child development and parenthood. In terms of estimating the influence of the method used, the opinions varied due to the fact that the influence could not always be directly estimated. Benefits mentioned were the ideas and tips for everyday life as well as increasing courage among the children. Parents’ opinions corresponded to the observations. According to the results, positive influence on interaction was achieved in the target group. The study increased awareness of the method in question and of the means of supporting interaction in general. The results can be utilized in planning operation on different environments in order to strengthen interaction. The report may also be usable for the case company and the parents.