Kotihoidon henkilöstön osaaminen sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa
Huotari, Sakari; Hyttinen, Pihla; Lajunen, Katariina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084602
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084602
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Sosterin kotihoidon henkilöstön osaamista sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa kyselyn pohjalta tietoa työntekijöiden tämänhetkisestä osaamisesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkimus vastasi kysymyksiin: Millaista on kotihoidon hoitohenkilöstön itsearvioima tietämys sydämen vajaatoiminnasta sairautena sekä potilaan omahoidosta ja seurannasta? Millaista osaamista kotihoidon hoitohenkilöstöllä on sydämen vajaatoimintapotilaan oireista, seurannasta ja lääkityksestä? Millaista osaamista kotihoidon hoitohenkilöstöllä on sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon ohjauksesta? Mitä mieltä kotihoidon hoitohenkilöstö on sairauteen liittyvän koulutuksen riittävyydestä ja hoito- ja seurantaohjeiden selkeydestä?
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi kysely. Tutkimuskysely koostui 16:ta suljetusta kysymyksestä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Kysely lähetettiin 353:lle Sosterin kotihoidon hoitotyöntekijälle, joista 49 eli 14 % vastasi kyselyyn. Kyselyn lähettäjänä toimi Sosterin kotihoidon esimies. Tutkimuksesta kerätty aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitohenkilökunnan tiedollinen osaaminen sydämen vajaatoiminnasta ja sen hoidosta on hyvällä tasolla. Hapetuksen ja ventilaation seuranta, lääkehoidon vaikutuksista dehydraation huomiointi ja elintapaohjauksessa päihteiden käyttö nousivat kehitettäviksi asioiksi. Hoitohenkilökunta koki selkeän ohjeistuksen omahoidon ohjauksesta ja seurannasta puutteelliseksi. Hoitohenkilökunnan mielestä sydämen vajaatoimintaan liittyviä koulutuksia on järjestetty liian vähän.
Opinnäytetyötä voidaan jatkossa hyödyntää sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon kehittämisessä kotihoidossa. Hoito- ja seurantaohjeiden selkiyttämisen lisäksi ehdotetaan oppaan laadintaa tuotekehitysprosessina sekä lisäkoulutusta kehitettävistä asioista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä toimi kysely. Tutkimuskysely koostui 16:ta suljetusta kysymyksestä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Kysely lähetettiin 353:lle Sosterin kotihoidon hoitotyöntekijälle, joista 49 eli 14 % vastasi kyselyyn. Kyselyn lähettäjänä toimi Sosterin kotihoidon esimies. Tutkimuksesta kerätty aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitohenkilökunnan tiedollinen osaaminen sydämen vajaatoiminnasta ja sen hoidosta on hyvällä tasolla. Hapetuksen ja ventilaation seuranta, lääkehoidon vaikutuksista dehydraation huomiointi ja elintapaohjauksessa päihteiden käyttö nousivat kehitettäviksi asioiksi. Hoitohenkilökunta koki selkeän ohjeistuksen omahoidon ohjauksesta ja seurannasta puutteelliseksi. Hoitohenkilökunnan mielestä sydämen vajaatoimintaan liittyviä koulutuksia on järjestetty liian vähän.
Opinnäytetyötä voidaan jatkossa hyödyntää sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon kehittämisessä kotihoidossa. Hoito- ja seurantaohjeiden selkiyttämisen lisäksi ehdotetaan oppaan laadintaa tuotekehitysprosessina sekä lisäkoulutusta kehitettävistä asioista.