Uudisrakennuksen E-luvun laskenta ja energiatodistuksen eroavaisuudet eri lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien välillä
Strömberg, Christian (2019)
Lataukset:
Strömberg, Christian
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084565
Tiivistelmä
Rakennusluvan myöntäminen majoitusliikerakennuksille edellyttää energiatodistuksen laatimista. Energiatodistus perustuu laskennalliseen E-lukuun. E-lukuun vaikuttavat kohteen lämmitetty pinta-ala sekä kokonaisenergia. Opinnäytetyö tarkastelee Helsingissä sijaitsevan majoitusliikerakennuksen eri energiamuotoja hyödyntävien järjestelmien energiankulutusta. Lämmitysjärjestelmissä vertailtiin kaukolämpöä, maalämpöä, sähköä ja fossiilisen polttoaineen energiakulutuksien eroavaisuuksia käyttäen IDA ICE
-ohjelmistoa. Rakennuksen jäähdytys simuloitiin samanaikaisesti lämmityssimuloinnin kanssa IDA ICE -ohjelmalla käyttäen jäähdytysjärjestelminä kaukokylmää, maalämpöä, sähköä sekä polttoainetta. Käytännössä lämmityksen sekä jäähdytyksen simulointi tapahtuu IDA ICE -ohjelmassa vaihtamalla energiamuotoa. Ohjelma päättää itse, miten se hyödyntää kyseistä energiamuotoa ja tekee muutokset primäärijärjestelmään. Maalämmön primäärijärjestelmään jouduttiin tekemään eniten muutoksia verrattuna muihin energiamuotojen primäärijärjestelmiin. Eri energiamuotojen valmiiden simulointien välillä voidaan nähdä selvä ero. Tulosten perusteella maalämpö on nykyhetken säädöksien mukaan paras vaihtoehto, kun tavoitellaan mahdollisimman alhaista E-lukua rakennukselle. Maalämmön simulaation tuloksena saatiin rakennuksen E-luvuksi 155 kWh/(m²vuosi), jolloin energiatodistuksen luokka on B. Maalämpö oli ainoa energiamuoto, joka alitti ympäristöministeriön asettaman energiakulutuksen ylärajan, joka on majoitusliikerakennuksille 160 kWh/(m²vuosi). Maalämmön lisäksi myös kaukolämmön energiamuodolla saavutettiin B-luokan energiatodistus. Kaukolämmön E-luvuksi saatiin 168 kWh/(m²vuosi). Maantieteellisestä syystä johtuen tarkastellussa majoitusliikerakennuksessa ei voida käyttää maalämpöä. Kohteessa on päädytty käyttämään kaukolämpöä ja -kylmää. Tästä johtuen rakennuksen energiakulutus on liian korkea, josta johtuen kohde joudutaan osittain suunnittelemaan uudelleen energiakulutuksen pienentämiseksi.
-ohjelmistoa. Rakennuksen jäähdytys simuloitiin samanaikaisesti lämmityssimuloinnin kanssa IDA ICE -ohjelmalla käyttäen jäähdytysjärjestelminä kaukokylmää, maalämpöä, sähköä sekä polttoainetta. Käytännössä lämmityksen sekä jäähdytyksen simulointi tapahtuu IDA ICE -ohjelmassa vaihtamalla energiamuotoa. Ohjelma päättää itse, miten se hyödyntää kyseistä energiamuotoa ja tekee muutokset primäärijärjestelmään. Maalämmön primäärijärjestelmään jouduttiin tekemään eniten muutoksia verrattuna muihin energiamuotojen primäärijärjestelmiin. Eri energiamuotojen valmiiden simulointien välillä voidaan nähdä selvä ero. Tulosten perusteella maalämpö on nykyhetken säädöksien mukaan paras vaihtoehto, kun tavoitellaan mahdollisimman alhaista E-lukua rakennukselle. Maalämmön simulaation tuloksena saatiin rakennuksen E-luvuksi 155 kWh/(m²vuosi), jolloin energiatodistuksen luokka on B. Maalämpö oli ainoa energiamuoto, joka alitti ympäristöministeriön asettaman energiakulutuksen ylärajan, joka on majoitusliikerakennuksille 160 kWh/(m²vuosi). Maalämmön lisäksi myös kaukolämmön energiamuodolla saavutettiin B-luokan energiatodistus. Kaukolämmön E-luvuksi saatiin 168 kWh/(m²vuosi). Maantieteellisestä syystä johtuen tarkastellussa majoitusliikerakennuksessa ei voida käyttää maalämpöä. Kohteessa on päädytty käyttämään kaukolämpöä ja -kylmää. Tästä johtuen rakennuksen energiakulutus on liian korkea, josta johtuen kohde joudutaan osittain suunnittelemaan uudelleen energiakulutuksen pienentämiseksi.