Sirokesäkynttilän viljelytekniikan vaikutus taimien laatuun
Pokkinen, Joel (2019)
Pokkinen, Joel
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094684
Tiivistelmä
Keväällä 2018 Kaupunginpuutarhalla Helsingissä tehtiin kasvatuskoe sirokesäkynttilän (Gaura lindheimeri) viljelytavoista. Työn tilaajana oli Helsingin STARA -puutarhapalvelu. Kokeessa selvitettiin, mitkä viljelymenetelmät sopivat parhaiten sirokesäkynttilälle. Tavoitteena oli saada mahdollisimman terveet ja maisema-arvoltaan näyttävät sirokesäkynttilän taimet. Viljelykoetta edeltävänä vuotena puutarhalla oli ongelmana sirokesäkynttilöiden versojen katkeilu ja yleinen huonolaatuisuus. Lisäksi ongelmana oli harmaahome varsinkin viljelyn loppuvaiheessa, kun taimet ovat suuria ja lähellä toisiaan. Lisäksi versojen katkeilu lisäsi harmaahomeen määrää. Hypoteesina oli, että taimien syvään istuttaminen, matalammalta latvominen ja kasvunsäädekäsittely parantaisi taimien laatua.
Viljelykokeeseen kuului kolme eri lajiketta, kahdella istutussyvyydellä, kolmella eri latvontakorkeudella sekä kasvunsäädekäsittelyn vaikutus. Kokeessa oli mukana myös verranteet jokaiselle lajikkeelle, joille ei tehty mitään käsittelyitä. Sirokesäkynttilöitä viljeltiin lasikatteisessa kasvihuoneessa viisi viikkoa, jonka jälkeen ne siirrettiin muovihuoneeseen. Sirokesäkynttilät olivat muovihuoneessa viiden viikon ajan, jolloin mitattiin muun muassa verson pituutta, kasvin tukevuutta, kukkivuutta ja kukan kokoa. Loppuvaiheessa viljelykoetta sirokesäkynttilät arvioitiin laittamalla ne vierekkäin. Arviointi tehtiin kasvihuonepuutarhurien ja istutussuunnittelijan kanssa.
Parhaiten viljelykokeessa pärjäsi ’Belleza White’ -lajike normaalilla istutussyvyydellä, korkealla latvonnalla ja kasvunsäädekäsiteltynä sekä ’Geyser White’ -lajike samoilla käsittelyillä. ’Karalee White’ -lajikkeesta kasvoi liian suurikokoiseksi ja siitä ei pidetty sen liian pitkien versojen takia. Viljelykokeessa ei esiintynyt harmaahometta. Pääteltiin, että tarpeeksi suuret taimi- ja rivivälit ovat tärkeitä, jotta harmaahometta ei muodostu. Koe ei onnistunut täysin, mutta kokeesta saatiin tuloksia, joista hyötyy ja tuloksia voidaan käyttää tulevaisuuden muiden kokeiden vertailuun.
Viljelykokeeseen kuului kolme eri lajiketta, kahdella istutussyvyydellä, kolmella eri latvontakorkeudella sekä kasvunsäädekäsittelyn vaikutus. Kokeessa oli mukana myös verranteet jokaiselle lajikkeelle, joille ei tehty mitään käsittelyitä. Sirokesäkynttilöitä viljeltiin lasikatteisessa kasvihuoneessa viisi viikkoa, jonka jälkeen ne siirrettiin muovihuoneeseen. Sirokesäkynttilät olivat muovihuoneessa viiden viikon ajan, jolloin mitattiin muun muassa verson pituutta, kasvin tukevuutta, kukkivuutta ja kukan kokoa. Loppuvaiheessa viljelykoetta sirokesäkynttilät arvioitiin laittamalla ne vierekkäin. Arviointi tehtiin kasvihuonepuutarhurien ja istutussuunnittelijan kanssa.
Parhaiten viljelykokeessa pärjäsi ’Belleza White’ -lajike normaalilla istutussyvyydellä, korkealla latvonnalla ja kasvunsäädekäsiteltynä sekä ’Geyser White’ -lajike samoilla käsittelyillä. ’Karalee White’ -lajikkeesta kasvoi liian suurikokoiseksi ja siitä ei pidetty sen liian pitkien versojen takia. Viljelykokeessa ei esiintynyt harmaahometta. Pääteltiin, että tarpeeksi suuret taimi- ja rivivälit ovat tärkeitä, jotta harmaahometta ei muodostu. Koe ei onnistunut täysin, mutta kokeesta saatiin tuloksia, joista hyötyy ja tuloksia voidaan käyttää tulevaisuuden muiden kokeiden vertailuun.