Astmapotilaiden hoidossa käytettävät sähköiset ohjausmenetelmät

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää astmaa sairastavien aikuispotilaiden hoidossa käytettäviä sähköisiä ohjausmenetelmiä ja erilaisten sähköisten ohjausmenetelmien merkitystä astmaa sairastavien omahoidon hallinnassa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sähköisten sovellusten käytön mahdollisuuksista lisätä astmaa sairastavan aktiivista osallistumista omaan hoitoon liittyviin päätöksiin, hoidon toteutukseen ja omien terveystietojen seurantaan.

Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen metodina systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistohakuun käytettiin suomalaisia ja kansainvälisiä tietokantoja PubMed, Cochrane Library, Medline (Ovid), Medline (EBSCO), Arto ja Medic. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella lopulliseen analyysiin valikoitui yhteensä 11 vuosina 2009-2017 julkaistua tutkimusta, joiden sisältö ja tulokset analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.

Tutkimuksissa käytetyt sähköiset sovellukset olivat puhelimeen ladattavia sovelluksia tai Internet -sivustoja, joita tutkimushenkilöt käyttivät astman omahoidon tukena heille itselleen parhaiten sopivana aikana. Sähköisten sovellusten käyttö mahdollisti mm. oireiden ja keuhkojen toimintaa mittaavien arvojen reaaliaikaisen kirjauksen ja sähköisen kommunikoinnin hoitajan kanssa. Joissakin sovelluksissa oli ominaisuuksina hälytysjärjestelmä, jonka avulla tutkimushenkilöt saivat tiedon astman omahoidon tilasta ja jatkohoito-ohjeet. Tutkimusten laadullisessa sisällönanalyysissä tulokset olivat vaihtelevia, ja osassa tutkimuksia havaittiin sovelluksen käytön liittyvän lisääntyneeseen astman omahoidon hallintaan ja parantuneeseen elämänlaatuun. Ongelmina olivat mm. sovelluksen vähäinen käyttötiheys ja tutkimuksen lyhyt kesto.

Tulokset osoittavat, että sähköisillä ohjausmenetelmillä voi olla positiivisia vaikutuksia astmaa sairastavan elämään ja omahoidon toteutumiseen. Jatkotutkimusehdotuksena on systemaattinen analyysi niistä laitteiden ominaisuuksista ja toiminnoista, jotka ovat yhteydessä korkeaan käyttötiheyteen ja suotuisiin vaikutuksiin astman omahoidossa ja astmaan sairastavien elämänlaadussa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi tulisi arvioida astman hoidossa käytettävien sähköisten ohjausmenetelmien kustannustehokkuutta tavanomaisiin hoitomenetelmiin verrattuna.

The purpose of this study was to examine the use of electronic applications and their role in patient education and self-management of asthma in adults.

A systematic literature review was conducted using six domestic and international databases. A total of 11 articles published between 2009-2017 were included in the review. The content and results of each article was analysed by means of a content analysis.

Some electronic applications used in asthma self-management contained the opportunity to monitor lung function or communicate with asthma nurse online while others allowed patients to receive immediate feedback regarding their current asthma control. The content analysis of the included articles revealed that the use of electronic applications may support asthma control and improve asthma-related quality of life compared to usual care, although the results show large variability.

The findings of this study indicate that electronic applications may have potential benefits on the wellbeing and self-care of asthmatic patients. More research is needed to gain insight on the specific features and functions of these applications associated with high usability and long-term beneficial outcomes on asthma control and asthma-related quality of life. Further study is also needed to evaluate the cost-effectiveness of these interventions.