PwC Suomen sisäisen videoviestinnän kehittäminen
Mononen, Amanda (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904185583
Tiivistelmä
PricewaterhouseCoopers Oy eli PwC Suomi on yksi Suomen johtavista tilintarkastustoimialan yrityksistä. PwC tarjoaa asiakkailleen tilintarkastus- ja varmennuspalveluiden lisäksi muun muassa lakipalveluita sekä veroneuvontaan, liikkeenjohdon konsultointiin ja riskienhallintaan liittyviä palveluita.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on auttaa PwC:tä kehittämään yrityksen sisäistä videoviestintää. Yrityksen aiemman kokemuksen mukaan henkilöstön suhtautuminen sisäiseen videoviestintään on ollut melko välinpitämätöntä. Työn tavoite on selvittää, millaisia ongelmakohtia sisäiseen videoviestintään henkilöstön näkökulmasta liittyy, millaista videoviestintää henkilöstö kaipaa, ja millaisia toimenpiteitä videoviestinnän parantamiseksi voisi harkita.
Opinnäytetyön osana toteutettiin PwC:n suomenkieliselle henkilöstölle suunnattu kvantitatiivisen kyselytutkimus sisäisestä videoviestinnästä. Yrityksen suomenkielinen osuus henkilöstöstä on noin 1000 henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli noin 10 prosenttia. Kysely toteutettiin sähköisesti SurveyPal-kyselytyökalulla ja tuloksia analysoitiin excel-ohjelman avulla. Tutkimusta mainostettiin yrityksen intranetissa.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suuri osa PwC:n työntekijöistä katsoo yrityksen sisäisiä videoita melko usein. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan tuntenut yrityksen sisäisiä videokanavia, ja moni koki videot hankaliksi löytää. Videoiden pituus, erilaiset tekniset syyt ja ajan puute koettiin merkittävimmiksi videoiden katselua estäviksi tekijöiksi. Tutkimuksen mukaan PwC:läiset kokivat itselleen kaikista hyödyllisimmiksi videoiksi erilaiset ohjevideot, koulutusvideot, ja tilaisuuksien ja tapahtumien tallenteet. Myös asiahaastattelut kiinnostivat vastaajia. Vain murto-osa PwC:läisistä oli kiinnostunut tekemään itse omia videoitaan PwC:n sisäiseen käyttöön.
Tulosten perusteella on syytä harkita konkreettisia toimia sisäisen videoviestinnän kehittämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa videotuotantoon käytetyn laitteiston päivittäminen, yrityksen videontuottajien osallistuminen ulkoisten tahojen järjestämiin videokoulutuksiin, tekstityksien johdonmukainen hyödyntäminen ja yrityksen sisäisten videokanavien markkinoiminen yrityksen sisällä.
Tulevaisuudessa voi tutkia, onko mahdollisesti käyttöönotetuilla toimenpiteillä ollut vaikutusta henkilöstön suhtautumiseen sisäistä videoviestintää kohtaan. Toisaalta jatkotutkimuksissa voidaan pyrkiä selvittämään muun kuin suomenkielisen henkilöstön tarpeita ja toiveita videoviestinnälle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on auttaa PwC:tä kehittämään yrityksen sisäistä videoviestintää. Yrityksen aiemman kokemuksen mukaan henkilöstön suhtautuminen sisäiseen videoviestintään on ollut melko välinpitämätöntä. Työn tavoite on selvittää, millaisia ongelmakohtia sisäiseen videoviestintään henkilöstön näkökulmasta liittyy, millaista videoviestintää henkilöstö kaipaa, ja millaisia toimenpiteitä videoviestinnän parantamiseksi voisi harkita.
Opinnäytetyön osana toteutettiin PwC:n suomenkieliselle henkilöstölle suunnattu kvantitatiivisen kyselytutkimus sisäisestä videoviestinnästä. Yrityksen suomenkielinen osuus henkilöstöstä on noin 1000 henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli noin 10 prosenttia. Kysely toteutettiin sähköisesti SurveyPal-kyselytyökalulla ja tuloksia analysoitiin excel-ohjelman avulla. Tutkimusta mainostettiin yrityksen intranetissa.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suuri osa PwC:n työntekijöistä katsoo yrityksen sisäisiä videoita melko usein. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan tuntenut yrityksen sisäisiä videokanavia, ja moni koki videot hankaliksi löytää. Videoiden pituus, erilaiset tekniset syyt ja ajan puute koettiin merkittävimmiksi videoiden katselua estäviksi tekijöiksi. Tutkimuksen mukaan PwC:läiset kokivat itselleen kaikista hyödyllisimmiksi videoiksi erilaiset ohjevideot, koulutusvideot, ja tilaisuuksien ja tapahtumien tallenteet. Myös asiahaastattelut kiinnostivat vastaajia. Vain murto-osa PwC:läisistä oli kiinnostunut tekemään itse omia videoitaan PwC:n sisäiseen käyttöön.
Tulosten perusteella on syytä harkita konkreettisia toimia sisäisen videoviestinnän kehittämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa videotuotantoon käytetyn laitteiston päivittäminen, yrityksen videontuottajien osallistuminen ulkoisten tahojen järjestämiin videokoulutuksiin, tekstityksien johdonmukainen hyödyntäminen ja yrityksen sisäisten videokanavien markkinoiminen yrityksen sisällä.
Tulevaisuudessa voi tutkia, onko mahdollisesti käyttöönotetuilla toimenpiteillä ollut vaikutusta henkilöstön suhtautumiseen sisäistä videoviestintää kohtaan. Toisaalta jatkotutkimuksissa voidaan pyrkiä selvittämään muun kuin suomenkielisen henkilöstön tarpeita ja toiveita videoviestinnälle.