Minussa (ilmast)on muutos : taidelähtöiset menetelmät ilmastotunteiden työstämisen välineinä ja tukena

Abstract

Opinnäytetyöni on kehittämishanke, jonka ytimessä ovat taidelähtöiset menetelmät ilmastotunteiden työstämisen välineinä ja tukena. Kehittämishankkeessani olen pyrkinyt havainnoimaan taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia työskentelyssä ilmastonmuutoksen herättämien tunteiden kanssa. Opinnäytetyössäni kytken ilmastotunteet osaksi ihmisen ympäristökokemusta ja ympäristösuhdetta.

Kehittämishankkeeni toiminnallinen osuus oli kaksiosainen: kiertävä teltta Ilmuteltta – Ilmastonmuutos, ilmaise muutos! sekä kolme performanssia. Tässä raportissa analysoin toiminnallisen osuuden pohjalta tehtyjä havaintoja soveltavan yhteisötaiteen (Ilmuteltta) ja soveltavan performanssitaiteen mahdollisuuksista tunnetyöskentelyssä. Toimintaani on ohjannut dialoginen työskentelyote. Soveltavan yhteisötaiteen toiminnassa olen pyrkinyt dialogiseen kohtaamiseen ja työmenetelmiin. Soveltavan performanssitaiteen toiminnassa olen pyrkinyt dialogiin ympäristön kanssa, dialogiseen ympäristösuhteeseen.

Opinnäytetyöni toiminnan analysoinnin kautta ja raportissa hyödynnettyjen lähdemateriaalien pohjalta voi todeta, että taidelähtöiset menetelmät tarjoavat laajasti välineitä ilmastotunteiden kanssa työskentelyyn ja niiden tukemiseen. Soveltavan yhteisötaiteen ja performanssitaiteen mahdollisuudet niin ilmastotunteiden käsittelyssä kuin tunnetyöskentelyssä ylipäätään ovat mittavat niiden osallistavien ja yhteisöllisten työskentelytapojen ansiosta.

Taidelähtöisissä menetelmissä korostuvat dialogien arvo taiteellisena prosessina niin yksilö-, yhteisö- kuin ympäristötasolla. Dialogien avulla on mahdollista luoda uusia merkityksiä ja saavuttaa hyvinvointia yksilö- ja ympäristötasolla, mikä on tärkeää ilmastotunteiden tukemisessa sekä myös ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa. Taidelähtöisten menetelmien avulla pystytään myös vahvistamaan dialogista ympäristösuhdetta sekä tätä kautta tukemaan ja tekemään muutos ilmastotunteisiin.

This Thesis is a development project that focuses on applying art-based methods in processing climate related feelings. The project observes the possible uses of art-based methods in processing feelings generated by the ongoing climate change. The Thesis links climate related feelings to people’s relationship and experiences of the environment.

The functional portion of the Thesis consists of two parts: firstly, the pop-up tent Ilmuteltta – Ilmastonmuutos, ilmaise muutos! (CLimateCHange-tent – Climate change, express the change!) and, secondly, three performances. The Thesis analyzes the observations made from the possibilities community arts (Ilmuteltta) and applied performance arts give to emotion processing. The functional portions aim for a dialogical approach. In community arts the dialogues are encounters and work methods. In applied performance arts, a dialogical relationship with the environment.

The analysis of the functional portions along with the critical source materials show the various ways art-based methods can be used in processing emotions that come from climate change. Applied community arts and performance arts can be used to react to climatic emotions and to develop emotional skills in general. They provide a wide field of possibilities for processing emotions due to their communal and inclusive methods.

Art-based methods emphasize the value of dialogues as an artistic process on individual, communal and environmental levels. Dialogues help create new shared meanings and help reach individual and environmental well-being. This is important for emotional support and for trying to combat climate change. Art-based methods also help reinforce a dialogical relationship with the environment, which will aid in emotional support.