Tehostetun kotikuntoutuksen vaikutus asiakkaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun : Lohjan tehostetun kotikuntoutuksen pilottihanke
Takkinen, Katja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276184
Tiivistelmä
Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyn tutkielman tavoitteena oli selvittää Lohjan kaupungilla 1.3-31.10.2018 välisenä aikana olleen tehostetun kotikuntoutuksen pilotoinnin vaikutusta asiakkaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun heidän itsensä kokemana. Selvityksen avulla tarkoituksena oli saada tietoa kotikuntoutusmallin toimivuudesta ja sen mahdollisista kehittämistarpeista.
Tutkielman aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluja oli 12, joista seitsemän oli tehostetun kotikuntoutuksen jakson päättymisen jälkeen, neljä haastattelua tehtiin asiakkaille, joilla oli kulunut kolme kuukautta jakson päättymisestä. Lisäksi yhtä asiakasta, jota oltiin jo haastateltu kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen, haastateltiin myös kuuden kuukauden kuluttua jakson päättymisestä. Tämän haastattelun tavoitteena oli selvittää asiakkaan toimintakyvyssä ja elämänlaadussa tapahtunutta muutosta viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Tehostettu kotikuntoutus vaikutti asiakkaiden toimintakykyyn myönteisesti, mikä näkyi asiakkaiden omatoimisuuden lisääntymisenä sekä apuvälineiden tarpeen ja ulkopuolisen tuen tarpeen vähenemisenä. Tulosten perusteella tehostettu kotikuntoutus vaikutti asiakkaiden elämänlaatuun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantumisen kautta, mikä näkyi asiakkaiden kuntoutumisena, voimaantumisena ja sosiaalisuutena. Kuntoutumisen motivaatioon vaikuttavina tekijöinä esille tuli toiminnan suuntaa ohjaavia asioita. Pystyvyyden tunteen vaikutus kuntoutumisen motivaatioon ilmeni asiakkaiden huomatessa kuntoutumisen edistymisensä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotikuntouttajan säännöllisillä, useampana päivän viikossa toteutettavilla käynneillä on myönteinen vaikutus asiakkaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun, mikä tukee aikaisempaa käsitystä siitä, että tehostetulla kotikuntoutuksella on merkitystä ikääntyneiden asiakkaiden pidempään kotona pärjäämiseen. Lisäksi asiakkaiden motivaatio kuntoutumiseen tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan motivaatiolla on merkitystä kuntoutumisen edistymiseen. The aim of this thesis was to find out the effect of intensive home rehabilitation in the city of Lohja between 1.3 and 31.10.2018 on customer’s ability to function and quality of life according to their own experience. The purpose of this study was to provide information on how the home rehabilitation model functions and its potential developmental needs.
Thematic interviews were used as a method of collecting data. There were 12 interviews conducted, seven were conducted immediately after the rehabilitation period was over, four interviews were conducted after three months had passed from the rehabilitation period. In addition, one customer who had already been interviewed three months after the rehabilitation period had finished was also interviewed six months after the rehabilitation period was finished. The aim of this interview was to find out the change in the customer’s ability to function and the quality of life in the last three months.
The intensive home rehabilitation had a positive impact on customer’s ability to function, as reflected in the increase of customer’s independence to function as well as the decrease for assistive devices and need for external support. The results of this intensive home rehabilitation influenced the customer’s quality of life physically, psychologically and socially, which reflected in the customer’s rehabilitation,
empowerment and being social. Factors influencing the motivation in rehabilitation were highlighted. From the customer’s feeling of being able and capable impacted the motivation in rehabilitation when they noticed their progress in rehabilitation.
As a conclusion, regular home rehabilitation which happen several days in the week show that there is a positive impact on the customer’s ability to function and quality of life which in turn supports the earlier claim that intensive home rehabilitation is important for elderly customers to cope longer at home. In addition, the customer’s motivation for rehabilitation supports previous research, where it states that motivation has significant meaning in the progress of rehabilitation.
Tutkielman aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluja oli 12, joista seitsemän oli tehostetun kotikuntoutuksen jakson päättymisen jälkeen, neljä haastattelua tehtiin asiakkaille, joilla oli kulunut kolme kuukautta jakson päättymisestä. Lisäksi yhtä asiakasta, jota oltiin jo haastateltu kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen, haastateltiin myös kuuden kuukauden kuluttua jakson päättymisestä. Tämän haastattelun tavoitteena oli selvittää asiakkaan toimintakyvyssä ja elämänlaadussa tapahtunutta muutosta viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Tehostettu kotikuntoutus vaikutti asiakkaiden toimintakykyyn myönteisesti, mikä näkyi asiakkaiden omatoimisuuden lisääntymisenä sekä apuvälineiden tarpeen ja ulkopuolisen tuen tarpeen vähenemisenä. Tulosten perusteella tehostettu kotikuntoutus vaikutti asiakkaiden elämänlaatuun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantumisen kautta, mikä näkyi asiakkaiden kuntoutumisena, voimaantumisena ja sosiaalisuutena. Kuntoutumisen motivaatioon vaikuttavina tekijöinä esille tuli toiminnan suuntaa ohjaavia asioita. Pystyvyyden tunteen vaikutus kuntoutumisen motivaatioon ilmeni asiakkaiden huomatessa kuntoutumisen edistymisensä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotikuntouttajan säännöllisillä, useampana päivän viikossa toteutettavilla käynneillä on myönteinen vaikutus asiakkaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun, mikä tukee aikaisempaa käsitystä siitä, että tehostetulla kotikuntoutuksella on merkitystä ikääntyneiden asiakkaiden pidempään kotona pärjäämiseen. Lisäksi asiakkaiden motivaatio kuntoutumiseen tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan motivaatiolla on merkitystä kuntoutumisen edistymiseen.
Thematic interviews were used as a method of collecting data. There were 12 interviews conducted, seven were conducted immediately after the rehabilitation period was over, four interviews were conducted after three months had passed from the rehabilitation period. In addition, one customer who had already been interviewed three months after the rehabilitation period had finished was also interviewed six months after the rehabilitation period was finished. The aim of this interview was to find out the change in the customer’s ability to function and the quality of life in the last three months.
The intensive home rehabilitation had a positive impact on customer’s ability to function, as reflected in the increase of customer’s independence to function as well as the decrease for assistive devices and need for external support. The results of this intensive home rehabilitation influenced the customer’s quality of life physically, psychologically and socially, which reflected in the customer’s rehabilitation,
empowerment and being social. Factors influencing the motivation in rehabilitation were highlighted. From the customer’s feeling of being able and capable impacted the motivation in rehabilitation when they noticed their progress in rehabilitation.
As a conclusion, regular home rehabilitation which happen several days in the week show that there is a positive impact on the customer’s ability to function and quality of life which in turn supports the earlier claim that intensive home rehabilitation is important for elderly customers to cope longer at home. In addition, the customer’s motivation for rehabilitation supports previous research, where it states that motivation has significant meaning in the progress of rehabilitation.