Liikkuva Muurame -toiminnan kehittäminen
Laitinen, Jenni (2018)
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175463
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, joka on tehty Muuramen kunnalle Liikkuva Muurame -toiminnan kehittämiseksi. Työ on alkukartoitus muuramelaisten liikunta-aktiivisuudesta sekä tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin.
Tutkimus toteutetaan 2-3 vuoden välein, jolloin on mahdollista kerätä tietoa vuosien saatossa Liikkuva Muurame -toiminnan vaikuttavuudesta sekä käyttää tuloksia strategisen johtamisen työkaluna. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kunnan asukkaat. Tutkimukseen laadittiin kolme kyselyä eri kohderyhmille: aikuiset, yläkoululaiset ja alle 18-vuotiaat lukiolaiset sekä alakoululaiset. Tietoa kerättiin internetpohjaisella Webropol-ohjelmalla, julkisella linkillä. Kyselyyn pääsi vastaamaan kunnan internetsivuilta. Lisäksi kysely lähetettiin sähköpostitse kunnan työntekijöille. Aikuisten kyselyyn oli mahdollista vastata paperiversioon terveyskeskuksessa, uimahallilla ja kirjastossa. Vastauksia kerättiin haastatteluilla 25 työtuntia. Kouluilla kyselyyn vastattiin julkisen linkin kautta sekä paperiversiolle.
Aikuisten kyselyyn vastasi 604 muuramelaista, mikä on vastausprosenttina 8. Yläkoululaisten vastausprosentti oli 76. Lukiolaisten 25 % ja alakoululaisten 72 %. Liikuntasuosituksen täytti aikuisten tutkimusjoukosta 41 %. Miehistä peräti kolmasosa vietti passiivisesti yli 8 tuntia päivästä, naisista viidennes. Ajanpuute, laiskuus ja saamattomuus sekä väsymys ja stressi olivat yleisimmät liikuntaa rajoittavat tekijät. Kolmannes kouluikäisistä täytti 7-18 -vuotiaiden fyysisenaktiivisuuden suosituksen. Ylemmille luokille siirryttäessä koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä väheni sekä passiivisesti vietetty aika lisääntyi. Liikuntapalveluiden eri osa-alueista parhaiten toteutui tiedon saatavuus liikuntapalveluista, liikuntapaikkojen kunnossapito sekä liikuntapaikkojen monipuolinen tarjonta. Vähiten tyytyväisiä oltiin mahdollisuuteen saada liikuntaneuvontaa, kuntalaisten kuulemiseen ja osallistamiseen liikuntaa koskevissa asioissa sekä eri ryhmien tasa-arvoisiin liikuntapalveluihin. Nämä kolme keräsivät lisäksi runsaasti en osaa sanoa vastauksia. Kehittämiskohteista tärkeimpiä olivat liikuntapalveluiden tiedottamisen kehittäminen, yhteistyön lisääminen liikuntaseurojen kanssa ja liikuntatapahtumien järjestäminen kuntalaisille.
Kehittämistyön tulosten pohjalta kehitystoimenpiteinä tulee tehdä suunnitelma passiivisuuden vähentämiseksi kaikissa ikäluokissa. Liian vähän terveytensä kannalta liikkuvien aktivoimiseksi tulee tehdä toimenpiteitä esimerkiksi liikuntakaveri-toiminnalla sekä liikuntaneuvonnan palveluputken tuomisella lähemmäs kuntalaisia. Liikuntapalveluiden tiedottamista ja kuntalaisen osallistamista tulee kehittää ottamalla käyttöön mm. sosiaalisenmedian kanavia. Liikkuva Muurame -toiminnan tulee lisätä yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa säännöllisin kokouksin sekä järjestämällä liikuntatapahtumia kuntalaisille.
Tutkimus toteutetaan 2-3 vuoden välein, jolloin on mahdollista kerätä tietoa vuosien saatossa Liikkuva Muurame -toiminnan vaikuttavuudesta sekä käyttää tuloksia strategisen johtamisen työkaluna. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kunnan asukkaat. Tutkimukseen laadittiin kolme kyselyä eri kohderyhmille: aikuiset, yläkoululaiset ja alle 18-vuotiaat lukiolaiset sekä alakoululaiset. Tietoa kerättiin internetpohjaisella Webropol-ohjelmalla, julkisella linkillä. Kyselyyn pääsi vastaamaan kunnan internetsivuilta. Lisäksi kysely lähetettiin sähköpostitse kunnan työntekijöille. Aikuisten kyselyyn oli mahdollista vastata paperiversioon terveyskeskuksessa, uimahallilla ja kirjastossa. Vastauksia kerättiin haastatteluilla 25 työtuntia. Kouluilla kyselyyn vastattiin julkisen linkin kautta sekä paperiversiolle.
Aikuisten kyselyyn vastasi 604 muuramelaista, mikä on vastausprosenttina 8. Yläkoululaisten vastausprosentti oli 76. Lukiolaisten 25 % ja alakoululaisten 72 %. Liikuntasuosituksen täytti aikuisten tutkimusjoukosta 41 %. Miehistä peräti kolmasosa vietti passiivisesti yli 8 tuntia päivästä, naisista viidennes. Ajanpuute, laiskuus ja saamattomuus sekä väsymys ja stressi olivat yleisimmät liikuntaa rajoittavat tekijät. Kolmannes kouluikäisistä täytti 7-18 -vuotiaiden fyysisenaktiivisuuden suosituksen. Ylemmille luokille siirryttäessä koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä väheni sekä passiivisesti vietetty aika lisääntyi. Liikuntapalveluiden eri osa-alueista parhaiten toteutui tiedon saatavuus liikuntapalveluista, liikuntapaikkojen kunnossapito sekä liikuntapaikkojen monipuolinen tarjonta. Vähiten tyytyväisiä oltiin mahdollisuuteen saada liikuntaneuvontaa, kuntalaisten kuulemiseen ja osallistamiseen liikuntaa koskevissa asioissa sekä eri ryhmien tasa-arvoisiin liikuntapalveluihin. Nämä kolme keräsivät lisäksi runsaasti en osaa sanoa vastauksia. Kehittämiskohteista tärkeimpiä olivat liikuntapalveluiden tiedottamisen kehittäminen, yhteistyön lisääminen liikuntaseurojen kanssa ja liikuntatapahtumien järjestäminen kuntalaisille.
Kehittämistyön tulosten pohjalta kehitystoimenpiteinä tulee tehdä suunnitelma passiivisuuden vähentämiseksi kaikissa ikäluokissa. Liian vähän terveytensä kannalta liikkuvien aktivoimiseksi tulee tehdä toimenpiteitä esimerkiksi liikuntakaveri-toiminnalla sekä liikuntaneuvonnan palveluputken tuomisella lähemmäs kuntalaisia. Liikuntapalveluiden tiedottamista ja kuntalaisen osallistamista tulee kehittää ottamalla käyttöön mm. sosiaalisenmedian kanavia. Liikkuva Muurame -toiminnan tulee lisätä yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa säännöllisin kokouksin sekä järjestämällä liikuntatapahtumia kuntalaisille.