Puolustusmateriaalin käyttöönottoprosessi Ilmavoimissa : CASE - I360C MicroFly II GPADS
Rasku, Jussi (2019)
Rasku, Jussi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306818
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin uuden puolustusmateriaalin käyttöönottoprosessiin Puolustusvoimissa sotilasilmailun materiaaliin liittyen. Aihe rajattiin tyyppihyväksyttävään ja TMT-asiakirjalla hyväksyttävään materiaaliin, koska työn tilaajan, Järjestelmäkeskuksen alaisen Lentovarustesektorin, järjestelmävastuu rajautuu niihin. Työn tuloksena laadittiin kokonaisvaltainen prosessikuvaus uuden materiaalin käyttöönottoprosessista Ilmavoimissa ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisen Järjestelmäkeskuksen vastuista kyseisessä prosessissa. Uusi prosessikuvaus laadittiin kuvaamaan vaiheet uuden materiaalin hankinnan suunnittelusta sen viralliseen käyttöönottoon. Esimerkkinä käyttöönottoprosessin läpikäyvästä järjestelmästä työssä esiteltiin case-tutkimuksen kohteena ollut ohjautuva MicroFly II -materiaalinpudotusjärjestelmä.
Työn tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, joka tehtiin selvitystyönä pohjautuen kirjallisiin lähteisiin ja case-tutkimuksen kohteena olleen järjestelmän käyttöönottoprosessista saatuihin kokemuksiin. Työn tutkimusongelmat olivat uuden puolustusmateriaalin käyttöönoton prosessi Ilmavoimissa, Järjestelmäkeskuksen vastuut uuden sotilasilmailun materiaalin käyttöönoton suhteen sekä I360C MicroFly II GPADS materiaalinpudotusjärjestelmän käyttöönottoprosessin toteutustapa.
Työn tavoitteena ollut prosessikuvaus sotilasilmailun materiaalin käyttöönottoprosessista saatiin laadittua Puolustusvoimien virallisten asiakirjojen avulla ja sen perusteella laadittiin prosessikuvaus myös case-tutkimuksen kohteena olleen I360C MicroFly II GPADS -materiaalinpudotusjärjestelmän käyttöönottoprosessista. Laaditusta prosessikuvauksesta käyvät ilmi myös Järjestelmäkeskuksen vastuut uuden sotilasilmailun materiaalin käyttöönottoprosessissa. Tiivistetysti Järjestelmäkeskuksen vastuut riippuvat aina järjestelmän tyypistä, mutta yleisesti ottaen vastuut jakautuvat käyttöönottoprosessissa hankinta- ja käyttöönhyväksyntäprosesseihin.
Laaditut prosessikaaviot täyttivät työn tilaajan vaatimukset, joten työn tavoitteisiin päästiin onnistuneesti. Työn tuloksista voidaan johtopäätöksenä päätellä, että uuden materiaalin käyttöönottoprosessille on erilaisia prosessipolkuja, jotka riippuvat käyttöönotettavasta järjestelmästä. Uuden puolustusmateriaalin käyttöönottoprosessilta puuttui kuitenkin selkeä kokonaisuuden kuvaus Lentovarustesektorin näkökulmasta, joten opinnäytetyön tuloksena tuotetun prosessikuvauksen olemassaolo on siten perusteltu. Jatkotutkimuksena puolustusmateriaalin käyttöönottoprosessin tehokkuus voitaisiin arvioida seuraamalla useiden uusien järjestelmien käyttöönottoprosessi alusta loppuun, etsiä prosessin heikkoudet ja esittää sille mahdollisia kehityskohteita.
Työn tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, joka tehtiin selvitystyönä pohjautuen kirjallisiin lähteisiin ja case-tutkimuksen kohteena olleen järjestelmän käyttöönottoprosessista saatuihin kokemuksiin. Työn tutkimusongelmat olivat uuden puolustusmateriaalin käyttöönoton prosessi Ilmavoimissa, Järjestelmäkeskuksen vastuut uuden sotilasilmailun materiaalin käyttöönoton suhteen sekä I360C MicroFly II GPADS materiaalinpudotusjärjestelmän käyttöönottoprosessin toteutustapa.
Työn tavoitteena ollut prosessikuvaus sotilasilmailun materiaalin käyttöönottoprosessista saatiin laadittua Puolustusvoimien virallisten asiakirjojen avulla ja sen perusteella laadittiin prosessikuvaus myös case-tutkimuksen kohteena olleen I360C MicroFly II GPADS -materiaalinpudotusjärjestelmän käyttöönottoprosessista. Laaditusta prosessikuvauksesta käyvät ilmi myös Järjestelmäkeskuksen vastuut uuden sotilasilmailun materiaalin käyttöönottoprosessissa. Tiivistetysti Järjestelmäkeskuksen vastuut riippuvat aina järjestelmän tyypistä, mutta yleisesti ottaen vastuut jakautuvat käyttöönottoprosessissa hankinta- ja käyttöönhyväksyntäprosesseihin.
Laaditut prosessikaaviot täyttivät työn tilaajan vaatimukset, joten työn tavoitteisiin päästiin onnistuneesti. Työn tuloksista voidaan johtopäätöksenä päätellä, että uuden materiaalin käyttöönottoprosessille on erilaisia prosessipolkuja, jotka riippuvat käyttöönotettavasta järjestelmästä. Uuden puolustusmateriaalin käyttöönottoprosessilta puuttui kuitenkin selkeä kokonaisuuden kuvaus Lentovarustesektorin näkökulmasta, joten opinnäytetyön tuloksena tuotetun prosessikuvauksen olemassaolo on siten perusteltu. Jatkotutkimuksena puolustusmateriaalin käyttöönottoprosessin tehokkuus voitaisiin arvioida seuraamalla useiden uusien järjestelmien käyttöönottoprosessi alusta loppuun, etsiä prosessin heikkoudet ja esittää sille mahdollisia kehityskohteita.