Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Itseohjautuva, esimiehetön organisaatiomalli ja sen tuoma lisäarvo yrityksille
Broman, Elisa (2019)
Broman, Elisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306757
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään itseohjautuvuuden ja esimiehettömyyden käsitteitä sekä sitä, kuinka ne tuottavat toimintamallina lisäarvoa organisaatiolle sekä työntekijöille. Työn tavoitteena on ymmärtää ja saada selville toimintamallin toteutumisen lähtökohtia sekä sen tuottamia hyötyjä organisaatioille. Opinnäytetyön empiirinen osa käsittelee neljän organisaation, HRM Partners Oy:n, TeliaSoneran, Nitor Creations Oy:n sekä Wunderdog Oy:n, kokemuksia itseohjautuvuuden ja esimiehettömyyden toteutumisesta ja sen tuottamista hyödyistä.
Ennen toimintamalliin syventymistä työssä käsitellään motivaatiotekijöitä, jotta pystytään ymmärtämään lähtökohdat itseohjautuvuuden syntymiselle. Itseohjautuvuuden toteutumista käsitellään Decin & Ryanin 2000-luvulla esittelemän itseohjautuvuusteorian avulla, jossa itseohjautuvuuden toteutumisen lähtökohtina esitellään olevan ihmisen omat kyvykkyydet, autonomia sekä yhteyden tunne.
Itseohjautuvuuden käsitteeseen syventyminen ohjaa lukijaa kohti esimiehettömän toimintamallin tulkitsemista. Esimiehettömyyden tulkitsemiseen käytetään teoriapohjana Frederic Lalouxin vuonna 2014 kirjoittamaa kirjaa Reinventing organizations. Teoriapohja muodostuu Lalouxin ajatusten ympärille muodostaen kehyksen esimiehettömän organisaation tulkitsemiselle. Lisäksi toimintamallin toteutukseen syvennytään käsittelemällä ketteryyttä, coachingia sekä toimitusjohtajan roolia esimiehettömässä organisaatiossa.
Itseohjautuvan ja esimiehettömän toimintamallin käsittely ja tulkinta tuo pohdinnan johtamiskulttuureista 2010-luvulle. Työ on rajattu käsittelemään kahtena pääteemana itseohjautuvuutta sekä esimiehettömyyttä. Se on toteutettu kvalitatiivisesti neljänä yksilöhaastatteluna. Pääteemojen määrittely on luonut selkeät raamit tutkimuksen toteutukselle, jota on pystytty seuraamaan vaihe vaiheelta.
Kvalitatiivinen tutkimus eli haastattelut on toteutettu joulukuussa 2018 ja haastatteluista on muodostettu neljä eri tapaustutkimusta. Tapaustutkimukset sekä tutkimustulokset on kirjoitettu puhtaaksi alkuvuodesta 2019. Tutkimustuloksissa on kerätty yhteen tapaustutkimuksien yhtäläisyyksiä, tärkeimpiä kohtia sekä eroavaisuuksia. Tutkimustulokset käsittelevät myös organisaatioiden arvojen yhtäläisyyttä, tukiverkostojen tärkeyttä sekä toimitusjohtajan roolia toimintamallin toteuttamisessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat itseohjautuvan ja esimiehettömän toimintamallin tuottavan organisaatiolle lisäarvoa muun muassa lisääntyneenä ketteryytenä sekä tehokkuutena. Ketteryyden ja tehokkuuden on tutkimuksessa katsottu muodostuvan sekä organisaation projektien lyhentymisestä että itseohjautuvuuden tuomasta vapaudesta sekä vastuusta.
Ennen toimintamalliin syventymistä työssä käsitellään motivaatiotekijöitä, jotta pystytään ymmärtämään lähtökohdat itseohjautuvuuden syntymiselle. Itseohjautuvuuden toteutumista käsitellään Decin & Ryanin 2000-luvulla esittelemän itseohjautuvuusteorian avulla, jossa itseohjautuvuuden toteutumisen lähtökohtina esitellään olevan ihmisen omat kyvykkyydet, autonomia sekä yhteyden tunne.
Itseohjautuvuuden käsitteeseen syventyminen ohjaa lukijaa kohti esimiehettömän toimintamallin tulkitsemista. Esimiehettömyyden tulkitsemiseen käytetään teoriapohjana Frederic Lalouxin vuonna 2014 kirjoittamaa kirjaa Reinventing organizations. Teoriapohja muodostuu Lalouxin ajatusten ympärille muodostaen kehyksen esimiehettömän organisaation tulkitsemiselle. Lisäksi toimintamallin toteutukseen syvennytään käsittelemällä ketteryyttä, coachingia sekä toimitusjohtajan roolia esimiehettömässä organisaatiossa.
Itseohjautuvan ja esimiehettömän toimintamallin käsittely ja tulkinta tuo pohdinnan johtamiskulttuureista 2010-luvulle. Työ on rajattu käsittelemään kahtena pääteemana itseohjautuvuutta sekä esimiehettömyyttä. Se on toteutettu kvalitatiivisesti neljänä yksilöhaastatteluna. Pääteemojen määrittely on luonut selkeät raamit tutkimuksen toteutukselle, jota on pystytty seuraamaan vaihe vaiheelta.
Kvalitatiivinen tutkimus eli haastattelut on toteutettu joulukuussa 2018 ja haastatteluista on muodostettu neljä eri tapaustutkimusta. Tapaustutkimukset sekä tutkimustulokset on kirjoitettu puhtaaksi alkuvuodesta 2019. Tutkimustuloksissa on kerätty yhteen tapaustutkimuksien yhtäläisyyksiä, tärkeimpiä kohtia sekä eroavaisuuksia. Tutkimustulokset käsittelevät myös organisaatioiden arvojen yhtäläisyyttä, tukiverkostojen tärkeyttä sekä toimitusjohtajan roolia toimintamallin toteuttamisessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat itseohjautuvan ja esimiehettömän toimintamallin tuottavan organisaatiolle lisäarvoa muun muassa lisääntyneenä ketteryytenä sekä tehokkuutena. Ketteryyden ja tehokkuuden on tutkimuksessa katsottu muodostuvan sekä organisaation projektien lyhentymisestä että itseohjautuvuuden tuomasta vapaudesta sekä vastuusta.