Mot multiprofessionellt familjearbete: främjande faktorer för samverkan mellan barnskydd, psykiatri och grundskola
Rönnlund, Mari-Anette (2019)
Rönnlund, Mari-Anette
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027149
Tiivistelmä
Tämä tutkintotyö on lastensuojelun, psykiatrian ja peruskoulun moniammatilliseen yhteistyöhön (MAY) suunnattu laadullinen tutkimus. Tutkimus on esikuva-analyysi (benchmarking), jonka tavoitteena on tunnistaa MAY:n hyvät käytännöt. Tutkimuskysymykset pyrkivät selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön menestykseen, miten näitä tekijöitä voi edistää, sekä mitkä ovat yhteistyön esteet ja miten lieventää näitä esteitä.
Tutkimus perustuu ammatilliseen näkökulmaan, joten lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä, nuorisopsykiatrisesta poliklinikasta sekä peruskoulusta on haastateltu 13 ammatti-ihmistä. Tietojenkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöllisiä teemahaastatteluita. Tutkimus perustuu systeemiteoriaan sekä yhteistyöhön, integrointiin ja holistiseen asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Teoreettinen analyysimalli koostuu systeemiteoreettisesta yhteistyömallista, jota sovelletaan myös tutkintotyön empiirisiin tuloksiin.
Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin moniammatilliselle yhteistyölle keskeisiä tekijöitä, joita pitkälti tuetaan aiemmissa tutkimuksissa: Yksilötasolla keskeisiä ovat hyvät sosiaaliset taidot sekä sitoutuminen yhteistyöhön. Ammatillisella tasolla kyse on roolitietoisuudesta, omasta roolivarmuudesta ja ammatillisesta autonomiasta. Ryhmätasolla hyvä rooli- ja vastuunjako on avainasemassa onnistuneessa yhteistyössä, kun taas organisaatiotasolla yhteiset strategiat tai suuntaviivat ovat tärkeitä, sekä että johto, henkilöstöpolitiikka ja fyysinen ympäristö tukevat yhteistyötä. Yhteistyön, yhteenkuuluvuuden ja kunnioituksen kulttuurin luomiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja fyysisiä tapaamisia kaikilla yllämainituilla tasoilla. Keskeisiä strategioita ovat muun muassa uusien työmallien kokeileminen ja yhteisten kehittämispäivien ja koulutusten toteuttaminen.
Tutkimus perustuu ammatilliseen näkökulmaan, joten lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä, nuorisopsykiatrisesta poliklinikasta sekä peruskoulusta on haastateltu 13 ammatti-ihmistä. Tietojenkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöllisiä teemahaastatteluita. Tutkimus perustuu systeemiteoriaan sekä yhteistyöhön, integrointiin ja holistiseen asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Teoreettinen analyysimalli koostuu systeemiteoreettisesta yhteistyömallista, jota sovelletaan myös tutkintotyön empiirisiin tuloksiin.
Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin moniammatilliselle yhteistyölle keskeisiä tekijöitä, joita pitkälti tuetaan aiemmissa tutkimuksissa: Yksilötasolla keskeisiä ovat hyvät sosiaaliset taidot sekä sitoutuminen yhteistyöhön. Ammatillisella tasolla kyse on roolitietoisuudesta, omasta roolivarmuudesta ja ammatillisesta autonomiasta. Ryhmätasolla hyvä rooli- ja vastuunjako on avainasemassa onnistuneessa yhteistyössä, kun taas organisaatiotasolla yhteiset strategiat tai suuntaviivat ovat tärkeitä, sekä että johto, henkilöstöpolitiikka ja fyysinen ympäristö tukevat yhteistyötä. Yhteistyön, yhteenkuuluvuuden ja kunnioituksen kulttuurin luomiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja fyysisiä tapaamisia kaikilla yllämainituilla tasoilla. Keskeisiä strategioita ovat muun muassa uusien työmallien kokeileminen ja yhteisten kehittämispäivien ja koulutusten toteuttaminen.