Mot multiprofessionellt familjearbete: främjande faktorer för samverkan mellan barnskydd, psykiatri och grundskola

Abstract

Detta examensarbete är en kvalitativ undersökning med fokus på multiprofessionellt samarbete (MPS) mellan barnskydd, psykiatri och grundskola. Studien är en benchmarkingstudie, vars syfte är att identifiera god praxis för MPS. Forskningsfrågorna strävar efter att visa vilka faktorer som bidrar till att samarbetet lyckas, hur man kan främja dessa faktorer, vilka faktorer som hindrar samarbetet och hur man kan minska dessa hinder.

Utgångspunkten i studien är de professionellas perspektiv. I undersökningen ingick 13 yrkespersoner från barnskyddets intensifierade familjearbete, ungdomspsykiatrisk poliklinik samt grundskola. Som datainsamlingsmetod användes semistrukturerade individuella temaintervjuer. Examensarbetet utgår från systemteori och teorier om samverkan, integrering och ett holistiskt klientcentrerat perspektiv. Den teoretiska analysmodellen består av en systemteoretisk modell över samverkan, vilken även är tillämpad på examensarbetets empiriska resultat.

I den empiriska undersökningen hittades centrala faktorer för multiprofessionellt samarbete, vilka till stor del stöds i tidigare forskning: På individnivå är det centrala goda sociala förmågor, samt engagemang för samverkan. På det professionella planet handlar det om rollmedvetenhet, trygghet i den egna rollen och professionell autonomi. På gruppnivå är god roll- och ansvarsfördelning en nyckelfaktor för lyckat samarbete, medan det på organisationsnivå är viktigt med gemensamma strategier eller riktlinjer för samverkan, samt att ledning, personalpolitik och den fysiska miljön stödjer samarbetet. För att skapa en kultur av samarbete, samhörighet och ömsesidig respekt, behövs kommunikation och fysiska möten inom alla ovannämnda nivåer. Nyckelstrategierna är bl.a. att prova nya arbetsmodeller och ha gemensamma utvecklingsdagar och skolningar.

Tämä tutkintotyö on lastensuojelun, psykiatrian ja peruskoulun moniammatilliseen yhteistyöhön (MAY) suunnattu laadullinen tutkimus. Tutkimus on esikuva-analyysi (benchmarking), jonka tavoitteena on tunnistaa MAY:n hyvät käytännöt. Tutkimuskysymykset pyrkivät selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön menestykseen, miten näitä tekijöitä voi edistää, sekä mitkä ovat yhteistyön esteet ja miten lieventää näitä esteitä.

Tutkimus perustuu ammatilliseen näkökulmaan, joten lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä, nuorisopsykiatrisesta poliklinikasta sekä peruskoulusta on haastateltu 13 ammatti-ihmistä. Tietojenkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöllisiä teemahaastatteluita. Tutkimus perustuu systeemiteoriaan sekä yhteistyöhön, integrointiin ja holistiseen asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Teoreettinen analyysimalli koostuu systeemiteoreettisesta yhteistyömallista, jota sovelletaan myös tutkintotyön empiirisiin tuloksiin.

Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin moniammatilliselle yhteistyölle keskeisiä tekijöitä, joita pitkälti tuetaan aiemmissa tutkimuksissa: Yksilötasolla keskeisiä ovat hyvät sosiaaliset taidot sekä sitoutuminen yhteistyöhön. Ammatillisella tasolla kyse on roolitietoisuudesta, omasta roolivarmuudesta ja ammatillisesta autonomiasta. Ryhmätasolla hyvä rooli- ja vastuunjako on avainasemassa onnistuneessa yhteistyössä, kun taas organisaatiotasolla yhteiset strategiat tai suuntaviivat ovat tärkeitä, sekä että johto, henkilöstöpolitiikka ja fyysinen ympäristö tukevat yhteistyötä. Yhteistyön, yhteenkuuluvuuden ja kunnioituksen kulttuurin luomiseksi tarvitaan vuorovaikutusta ja fyysisiä tapaamisia kaikilla yllämainituilla tasoilla. Keskeisiä strategioita ovat muun muassa uusien työmallien kokeileminen ja yhteisten kehittämispäivien ja koulutusten toteuttaminen.

This thesis is a qualitative study focusing on interprofessional collaboration (IPC) between child protection, psychiatry and basic education. The aim of the benchmarking study is to establish good practice for IPC. The research endeavors to identify which factors contribute to successful cooperation and methods to promote these, as well as to pinpoint the factors hindering the cooperation and how to tackle these challenges.

The study is based on the perspectives of 13 professionals from the child protection's intensified family work, adolescent psychiatric outpatient clinic and basic education. Semi-structured individual themed interviews were used as the data collection method. The thesis is based on systems theory and theories on collaboration, integration and a holistic client-centered perspective. The theoretical analysis model consists of a systems theoretical model of collaboration, which is also applied to the empirical results.

The empirical study found key factors for interprofessional collaboration, which are largely supported in previous research: On an individual level, the fundamental factors consist of good social skills and commitment to collaboration. On a professional level, basic components are role consciousness, security in one's own role and professional autonomy. On a group level, good division of roles and responsibilities is a key factor for successful collaboration, while on an organizational level, common strategies or guidelines for collaboration are vital, as well as the support of management, personnel policy and the physical environment. In order to create a culture of cooperation, togetherness and mutual respect, communication and physical meetings are needed within all the levels mentioned above. The key strategies include the implementation of new working models and joint development and training days.