Voimistelijoiden näkemyksiä valmennuksesta - lähtökohtana Liitu-tutkimuksen väittämät
Nurmiainen, Matleena (2019)
Nurmiainen, Matleena
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017030
Tiivistelmä
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua valmentajan ja urheilijan välisestä vuorovaikutuksesta. Erityisesti voimistelussa ovat nousseet esiin ankarat valmennusmenetelmät ja epäasiallinen keskustelutyyli. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää voimistelijoiden ja muiden urheilua harrastavien nuorten ja lasten näkemyksiä oman valmentajansa toiminnasta.
Opinnäytetyössä tutkitaan valmentajan toimintaa vertaamalla Liitu-tutkimuksen (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa) 2016 tuloksia Suomen Voimisteluliiton 2018 tekemään valmennusosaamisen arviointiin ja sen tuloksiin. Tutkimusmenetelmänä on voimistelijoille tehty kyselytutkimus, jonka 13 väittämää ovat samat kuin vuonna 2016 tehdyssä Liitu-tutkimuksessa valmentajan toiminnan arvioinnista. Lisämateriaalina on käytetty voimistelijoille myöhemmin tehtyä vuorovaikutukseen ja harjoittelun monipuolisuuteen liittyvää kyselyä.
Eroja valmentajan toiminnan arvioinnissa näiden vastaajaryhmien välillä havaittiin varsin vähän. Negatiivisesta medianäkyvyydestä huolimatta suurin osa voimistelijoista on tyytyväisiä valmentajansa toimintaan. Voimistelijoille tehdyssä kyselyssä havaittiin, että voimistelijat arvostavat keskustelua valmentajan kanssa ja haluavat keskustella sekä urheiluun että vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Lisäksi voimistelijat toivoivat valmentajaltaan palautetta suorituksistaan. Valmentajan lajitaitoihin liittyvät arviot olivat positiivisia. Myös valmentajan pedagogiseen osaamiseen voimistelijat olivat tyytyväisiä. Valmentajien motivointitaidot koettiin pääsääntöisesti hyvinä, joskin monipuoliseen harrastamiseen kannustamisessa havaittiin puutteita.
Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tulevaisuudessa huomiota kannattaa keskittää valmentajien osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Voimisteluliiton tekemässä arvioinnissa valmentajien kehityskohteina havaittiin vuorovaikutusosaamisen parantaminen sekä taito kannustaa voimistelijoita harrastamaan monipuolisesti. Näitä osaamisia voidaan tukea esimerkiksi koulutuksen ja mentoroinnin avulla sekä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Voimisteluliitossa tulevina toimenpiteinä keskitytään muun muassa epäasiallisen käyttäytymisen nollatoleranssiin, voimistelijoiden osallisuuteen kiusaamisen vastaisessa työssä sekä seurojen ja valmentajien kohtaamisiin ja mentorointiin.
Opinnäytetyössä tutkitaan valmentajan toimintaa vertaamalla Liitu-tutkimuksen (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa) 2016 tuloksia Suomen Voimisteluliiton 2018 tekemään valmennusosaamisen arviointiin ja sen tuloksiin. Tutkimusmenetelmänä on voimistelijoille tehty kyselytutkimus, jonka 13 väittämää ovat samat kuin vuonna 2016 tehdyssä Liitu-tutkimuksessa valmentajan toiminnan arvioinnista. Lisämateriaalina on käytetty voimistelijoille myöhemmin tehtyä vuorovaikutukseen ja harjoittelun monipuolisuuteen liittyvää kyselyä.
Eroja valmentajan toiminnan arvioinnissa näiden vastaajaryhmien välillä havaittiin varsin vähän. Negatiivisesta medianäkyvyydestä huolimatta suurin osa voimistelijoista on tyytyväisiä valmentajansa toimintaan. Voimistelijoille tehdyssä kyselyssä havaittiin, että voimistelijat arvostavat keskustelua valmentajan kanssa ja haluavat keskustella sekä urheiluun että vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Lisäksi voimistelijat toivoivat valmentajaltaan palautetta suorituksistaan. Valmentajan lajitaitoihin liittyvät arviot olivat positiivisia. Myös valmentajan pedagogiseen osaamiseen voimistelijat olivat tyytyväisiä. Valmentajien motivointitaidot koettiin pääsääntöisesti hyvinä, joskin monipuoliseen harrastamiseen kannustamisessa havaittiin puutteita.
Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tulevaisuudessa huomiota kannattaa keskittää valmentajien osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Voimisteluliiton tekemässä arvioinnissa valmentajien kehityskohteina havaittiin vuorovaikutusosaamisen parantaminen sekä taito kannustaa voimistelijoita harrastamaan monipuolisesti. Näitä osaamisia voidaan tukea esimerkiksi koulutuksen ja mentoroinnin avulla sekä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Voimisteluliitossa tulevina toimenpiteinä keskitytään muun muassa epäasiallisen käyttäytymisen nollatoleranssiin, voimistelijoiden osallisuuteen kiusaamisen vastaisessa työssä sekä seurojen ja valmentajien kohtaamisiin ja mentorointiin.