Voimaannuttavat asiat esiin ja näkyväksi : Voimaannuttavat kansiot perhekodissa asuville lapsille

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sijaishuollossa asuvien lasten voimaantumista. Tutkimuksella pyritään löytämään vastauksia siihen, millaiset asiat sijoitettu lapsi voi kokea voimaannuttavana sekä miten ohjaaja voi edistää näiden lasten voimaantumisprosessia. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena ja sen toiminnallinen osuus sisälsi tapaamisia kolmen perhekodissa asuvan lapsen kanssa. Tapaamiset sisälsivät teemahaastatteluja sekä toiminnallisia työmenetelmiä. Toiminnalliset työmenetelmät, joita tapaamisilla käytettiin, olivat Nalle -kortit, sadutus, verkostokarttatyöskentely, kirje tulevaisuuteen ja haavekartta. Opinnäytetyön toiminnan tuloksena syntyi voimaannuttavat kansiot kolmelle perhekodissa asuvalle lapselle. Tapaamisissa toiminnallisten työmenetelmien myötä syntyneet tuotokset ovat osa kansioiden sisältöä.

Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään sitä, miten voimaantumista on määritelty ja suomennettu sen englanninkielisestä sanasta empowerment. Tekstissä käydään myös läpi sitä, miten voimaantumista on mahdollista hyödyntää lastensuojelutyössä, esimerkiksi vahvistamalla lapsen itsetuntoa sekä mahdollistamalla lapselle onnistumisen kokemuksia. Tekstissä käsitellään myös lastensuojelua ja toiminnallisia menetelmiä, niiden yhteyttä toisiinsa sekä toiminnallisten menetelmien hyödyntämistä voimaannuttavassa työskentelyssä. Tutkimusaineistona opinnäytetyössä toimii tapaamisissa nauhoitetuista haastatteluista litteroidut tekstit, sekä opinnäytetyöntekijän omat havainnot ja muistiinpanot tapaamisista. Aineistoja peilataan teoriatietouteen voimaantumisesta ja johtopäätökset tutkimuksesta tukevatkin vahvasti teoriatietoutta.

Teoreettiset tutkimustulokset tukevat sitä, että voimaantuminen on henkilökohtainen prosessi ja siten voimaannuttavat tekijät ovat todella yksilöllisiä. Voimaannuttavia asioita voivat olla esimerkiksi perhe, kaverit, harrastus, musiikki tai eläimet. Tutkimustulos vahvistaa myös käsitystä siitä, että toista henkilöä ei voida voimaannuttaa eikä edes auttaa hänen voimaantumisprosessissaan, jos kyseinen henkilö ei itse sitä halua tai koe tarpeelliseksi.

This thesis examines the empowerment of children living in substitute care. The aim of the research is to find answers to what kind of things a child can find empowering and how the counsellor can promote the process of empowerment for these children. This thesis is functional, and it included meetings with three children living in a family home. Meetings were used for theme interviews and functional methods. As a result of the thesis, empowering folders were created for three children living in a family home. The theoretical part of the thesis discusses how to determine empowerment and how to make use of empowerment in child protection work. The text also deals with child protection, functional methods and the use of functional methods in empowering work. The research material in the thesis is texts transcribed from interviews recorded at the meetings and the student's own observations and notes about the meetings. The material is mirrored in the theory and the conclusions of the research are strongly supported by theoretical knowledge. Theoretical research results support knowledge that empowerment is a personal process and that empowering factors are truly individual. The research also confirms the notion that another person cannot be empowered if the person does not want it.