Etsivä työ kulttuurituotannossa : Kohderyhmänä Seinäjoen ikäihmiset

Abstract

Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus on tehty yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kortteleihin kulttuuria -hankkeen kanssa. Tavoitteena oli tutkia, kuinka etsivän työn käsitettä voidaan käyttää hyväksi tarjotessa kulttuurisia palveluita sekä tutkia, kuinka Kortteleihin kulttuuria -hanke sekä kaupungin ikääntyneiden palvelut voisivat tehdä yhteistyötä. Taustateoria muodostuu suurimmalta ikääntymisen, ikääntyneiden toimintakyvyn, kulttuurisen- sekä etsivän vanhustyön kirjallisuudesta, tutkimuksista sekä keskeisistä käsitteistä. Tutkimuksen aineistona käytettiin kyselyä Seinäjoen kotihoidon työntekijöille sekä ikääntyneiden palveluntarjoajille. Aineisto on analysoitu käyttämällä metodina aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Keskeisimmät tutkimustulokset koostuivat alueen ikääntyneiden passiivisuudesta kulttuuripalveluiden käyttäjänä sekä kotihoidon resursseista tiedottaa ikääntyneille Kortteleihin kulttuuria -hankkeesta. Tutkimuksen mukaan alle puolet kotihoidon asiakkaista käy kulttuuritilaisuuksissa, huolimatta Seinäjoen hyvästä kulttuuripalveluiden tarjonnasta. Suurimpina syinä tähän kerrottiin olevan Seinäjoen huonot kulkuyhteydet, etäisyydet palveluiden pariin, sekä ikääntyneiden huono fyysinen kunto sekä motivaatio. Tutkimuksella selvisi kuitenkin myös, että kotihoidon työntekijöillä olisi aikaa työvuoron aikana käydä ikääntyneen kanssa läpi kulttuuripalveluiden mahdollisuuksia alueella sekä jakaa tietoa kulttuuritoimintojen mahdollisuuksista ja Kortteleihin kulttuuria -hankkeen ryhmätoiminnoista.

This thesis is a qualitative study, and it was conducted in cooperation with the Culture for Suburbs project of the Memory Association of South Ostrobothnia. Its primary goals include exploring the availability of the outreach work concept within the cultural services framework, as well as defining the emerging opportunities for tangible cooperation between the Culture for Suburbs project and cultural services aimed at the senior clientele. The theoretical framework was provided by the literature, research and concepts concerning aging, geriatric functionality, cultural competence in geriatrics, and geriatric outreach work. The data was collected and analysed through the focus group method, using a survey directed to home care employees working with senior clientele and to providers of home care for senior clientele in the City of Seinäjoki. The key research results relate to the passivity of senior clientele as users of cultural services, home care’s resources to inform the senior clientele of the Culture for Suburbs project, and the utilisation of outreach work in cultural services for senior clientele. According to the results, less than half of senior home care clientele participate in cultural events in Seinäjoki, regardless of the wide supply. Lack of transportation, long distances, and senior clientele’s health and motivational barriers were indicated to contribute to the lack of participation. The results also indicated that the healthcare employees working with senior clientele have the opportunity and time to inform their clientele of the regional supply of cultural services, as well as the group activities of the Culture for Suburbs project.