Voisiko sosiaalialan ohjaus tukea nuorten kiinnittymistä urheiluseuraan? Nuorten tuen tarpeet joukkuekilpaurheilussa
Huovinen, Pirkko (2019)
Huovinen, Pirkko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067757
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on teemahaastatteluna toteutettu laadullinen tutkimus, joka on tilaustyö Suomen ylimmällä sarjatasolla toimivan urheiluseuran juniorivalmennukselle. Heidän toiminnassa ja myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että moni nuori lopettaa urheilun nuoruusiässä eri yksilöllisistä syistä johtuen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkimukseen osallistuneiden ohjaukselliset tuen tarpeet nuorten urheiluseuraan kiinnittymisessä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, voidaanko ohjauksella ja millaisella ohjauksella vastata näihin tuen tarpeisiin. Tavoitteena oli saatujen tulosten kautta tuottaa urheiluseuralle tietoa, voisiko sosiaalialan ohjaus, kuten sosiaaliohjaus, tukea nuorten kiinnittymistä urheiluseuraan. Opinnäytetyötä ohjaava tutkimuskysymys oli: miten ja millaisella ohjauksella voitaisiin tukea nuoren kiinnittymistä urheiluseuran toimintaan?
Tutkimuskohteina oli kolme 15–17-vuotiasta urheiluseurassa joukkuekilpaurheilua harrastavaa nuorta poikaa, yksi urheiluseurasta eronnut nuori sekä urheiluseuran toimihenkilöt, kuten urheilujohtaja ja kaksi 15–17-vuotiaiden ikäryhmän vastuuvalmentajaa. Aineistonhankintamenetelmänä käytetyt teemahaastattelut toteutuivat syksyllä 2018. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksissa tuli esille nuorten yksilötason tuen tarpeita, jotka liittyivät arjenhallinnan lisäksi tavoitteiden asettamiseen, valintojen ja päätösten tekemiseen sekä motivaation ylläpitämiseen opiskelussa ja urheilussa. Ryhmässä nuorten tuen tarpeet liittyivät valmennukseen. Lähiyhteisöissä tuen tarpeet liittyivät yhteistyöhön aikuisten kanssa. Toimihenkilöt mainitsivat nuorten tarvitsevan tukea arjenhallintaan, tavoitteiden tuomaan stressiin, luottamukselliseen keskusteluun, ryhmäytymiseen ja yhteistyöhön koulun tai vanhempien kanssa. Toimihenkilöiden omat tuen tarpeet olivat nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä tiedon tarpeita. Lisäksi he toivoivat tukea yhteistyöhön oppilaitosten ja vanhempien kanssa.
Sosiaalialan ohjauksella, kuten soveltamalla sosiaaliohjausta, voitaisiin tukea nuorten kiinnittymistä urheiluseuran toimintaan tukemalla ja edistämällä yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoilla osallisuuden ja sisäisen motivaation syntyyn ja ylläpitämiseen vaikuttavia osa-alueita. Työkäytäntöinä voisi olla ohjaus, neuvonta ja tuki, jotka perustuvat joustavaan matalankynnyksen periaatteella kasvokkain tapahtuvaan luottamukselliseen, dialogiseen ja reflektiiviseen kohtaamiseen. Ohjaustoiminnassa voitaisiin hyödyntää voimavaralähtöisyyttä ja menetelmällisyyttä sekä verkosto- ja yhteistyötä nuorten eri toimintaympäristöissä.
Tutkimuskohteina oli kolme 15–17-vuotiasta urheiluseurassa joukkuekilpaurheilua harrastavaa nuorta poikaa, yksi urheiluseurasta eronnut nuori sekä urheiluseuran toimihenkilöt, kuten urheilujohtaja ja kaksi 15–17-vuotiaiden ikäryhmän vastuuvalmentajaa. Aineistonhankintamenetelmänä käytetyt teemahaastattelut toteutuivat syksyllä 2018. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksissa tuli esille nuorten yksilötason tuen tarpeita, jotka liittyivät arjenhallinnan lisäksi tavoitteiden asettamiseen, valintojen ja päätösten tekemiseen sekä motivaation ylläpitämiseen opiskelussa ja urheilussa. Ryhmässä nuorten tuen tarpeet liittyivät valmennukseen. Lähiyhteisöissä tuen tarpeet liittyivät yhteistyöhön aikuisten kanssa. Toimihenkilöt mainitsivat nuorten tarvitsevan tukea arjenhallintaan, tavoitteiden tuomaan stressiin, luottamukselliseen keskusteluun, ryhmäytymiseen ja yhteistyöhön koulun tai vanhempien kanssa. Toimihenkilöiden omat tuen tarpeet olivat nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä tiedon tarpeita. Lisäksi he toivoivat tukea yhteistyöhön oppilaitosten ja vanhempien kanssa.
Sosiaalialan ohjauksella, kuten soveltamalla sosiaaliohjausta, voitaisiin tukea nuorten kiinnittymistä urheiluseuran toimintaan tukemalla ja edistämällä yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoilla osallisuuden ja sisäisen motivaation syntyyn ja ylläpitämiseen vaikuttavia osa-alueita. Työkäytäntöinä voisi olla ohjaus, neuvonta ja tuki, jotka perustuvat joustavaan matalankynnyksen periaatteella kasvokkain tapahtuvaan luottamukselliseen, dialogiseen ja reflektiiviseen kohtaamiseen. Ohjaustoiminnassa voitaisiin hyödyntää voimavaralähtöisyyttä ja menetelmällisyyttä sekä verkosto- ja yhteistyötä nuorten eri toimintaympäristöissä.