Muistisairaiden ikääntyneiden ahdistuneisuuden hoito

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää miten erilaisilla tavoilla ikääntyneiden muistisairaiden ahdistuneisuutta hoidetaan Attendo Linnanharjun hoivakodissa. Tarkoitus oli myös saada tietoa siitä, miten ahdistuneisuuden hoitoa voitaisiin parantaa. Tavoitteena oli, että muistisairaiden asukkaiden ahdistuneisuuden hoitoa saataisiin kehitettyä hoivakodissa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kahdelle sairaanhoitajalle ja neljälle lähihoitajalle joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019 Linnanharjun hoivakodissa. Hoitajat olivat kaikki vakituisia työntekijöitä. Haastattelun ensimmäinen teema oli muistisairaan ikääntyneen ahdistuneisuuden hoito ja toinen teema hoidon kehittäminen. Haastatteluista saadun aineiston analysoinnissa käytettiin menetelmänä sisällönanalyysiä.

Linnanharjun hoivakoti sijaitsee Itä-Helsingissä Vartioharjussa. Hoivakodissa on yhteensä 61 asuntoa neljässä ryhmäkodissa. Hoivakodin asunnot on tarkoitettu yli 65-vuotiaille muistisairaille henkilöille, jotka tarvitsevat tehostettua palveluasumista. Vakituisia hoitajia hoivakodissa on 24 ja lisäksi sijaisia satunnaisesti. Päiväsaikaan hoitajia on jokaisessa ryhmäkodissa 3-4 ja yöllä koko hoivakodissa on kaksi hoitajaa.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että muistisairaiden ahdistuneisuutta hoidettiin hoivakodissa usein lääkkeillä, mutta myös muita hoitomenetelmiä käytettiin. Lääkehoito nähtiin hyvänä asiana, mutta se ei korvaa muita hoitokeinoja eikä yksin riitä ahdistuneisuuden hoitamiseksi. Lääkkeiden lisäksi ahdistuneisuuden hoitoon käytettiin hoitajan läsnäoloa ja keskustelua hoidettavan henkilön kanssa. Näin saatiin vähennettyä henkilön ahdistuneisuutta ja käännettyä hänen ajatuksia pois siitä. Haastatellut hoitajat kokivat myös, että hoidettavalle henkilölle annetuilla virikkeillä ja omaisten avulla voitiin vähentää ahdistuneisuutta. Omaiset olivat hyviä havainnoimaan sitä, miten muistisairaan henkilön tila oli muuttunut. Hoidon kehittämiseen tuli useita erilaisia keinoja. Hoidettavan henkilön parempi kohtaaminen, henkilön taustan selvittäminen ja hoitajan oikeanlainen ajankäyttö nähtiin hyvinä menetelminä kehittää hoitoa. Hoitajat olivat sitä mieltä, että hoito toimi tällä hetkellä osittain, mutta parannettavaa oli vielä.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Linnanharjun hoivakodissa. Hoitajat voivat ottaa ne yleisesti käyttöön asukkaiden ahdistuneisuuden hoidossa ja niistä voidaan yhdessä keskustella. Jatkotutkimusaiheena voisi olla haastattelun tekeminen kaikille hoivakodin työntekijöille ja näin uusia hoitokeinoja voisi löytyä vielä lisää. Lisäksi voisi tutkia onko hoidettavan henkilön sukupuolella merkitystä ahdistuneisuuden hoidossa.