Riski- ja suorituskykyperusteinen arviointi osana varustamon organisaatioprofiilin luontia
Ruohonen, Herbert (2018)
Ruohonen, Herbert
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037422
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ja parantaa Suomen liikenteenturvallisuusvirasto Trafin RISTO eli riski- ja suorituskykyperusteisissa tarkastuksissa käytössä olevaa kysymyslomaketta ja lopuksi tuottaa aikaisempaa parempi kysymyspatteristo. RISTO-ohjelman mukaiset tarkastukset ovat olleet vasta pilottivaiheessa ja niissä käytettävissä kysymyksissä oli vielä ongelmia ja epäjohdonmukaisuuksia.
Ensimmäinen ongelma oli, että samaa kysymyssarjaa käytettiin sekä aluksiin, että koko varustamoon kohdistuvissa tarkastuksissa. Monet kysymykset olivat suunnattu vain toiselle eikä niitä voinut arvioida toista vaihtoehtoa tarkastettaessa. Lisäksi ongelmana olivat kysymysten päällekkäisyydet sekä lukumäärissä skaalojen epätarkkuudet. Myös olennaisia kysymyksiä puuttui arvioinnista kokonaan.
Kysymysten käsittely aloitettiin laeista ja määräyksistä, joista haettiin perusteita niiden määrille ja muodoille. Lähdemateriaalina käytettiin merenkulun säännöksiä, lakeja sekä Trafin tuottamaa materiaalia. Lähteiden tutkimisesta siirryttiin Trafin henkilöstön haastatteluihin, joilla pyrittiin sisällyttämään tarkastajien mielipide lopulliseen kysymyssarjaan.
Kerätystä tiedosta muotoiltiin uusi kysymyspatteristo ja painotukset kaikille kysymyksille. Siihen sisällytettiin mahdollisuudet kohdistaa tarkastukset niin aluksiin kuin varustamoihin, päällekkäisyydet eliminoitiin tekemällä osasta kysymyksiä toisia poissulkevia ja uudet kysymykset liitettiin osaksi kutakin aihealuetta. Lopuksi esitettiin toteutusehdotuksia, joilla työkalusta saataisiin mahdollisimman toimiva.
Ensimmäinen ongelma oli, että samaa kysymyssarjaa käytettiin sekä aluksiin, että koko varustamoon kohdistuvissa tarkastuksissa. Monet kysymykset olivat suunnattu vain toiselle eikä niitä voinut arvioida toista vaihtoehtoa tarkastettaessa. Lisäksi ongelmana olivat kysymysten päällekkäisyydet sekä lukumäärissä skaalojen epätarkkuudet. Myös olennaisia kysymyksiä puuttui arvioinnista kokonaan.
Kysymysten käsittely aloitettiin laeista ja määräyksistä, joista haettiin perusteita niiden määrille ja muodoille. Lähdemateriaalina käytettiin merenkulun säännöksiä, lakeja sekä Trafin tuottamaa materiaalia. Lähteiden tutkimisesta siirryttiin Trafin henkilöstön haastatteluihin, joilla pyrittiin sisällyttämään tarkastajien mielipide lopulliseen kysymyssarjaan.
Kerätystä tiedosta muotoiltiin uusi kysymyspatteristo ja painotukset kaikille kysymyksille. Siihen sisällytettiin mahdollisuudet kohdistaa tarkastukset niin aluksiin kuin varustamoihin, päällekkäisyydet eliminoitiin tekemällä osasta kysymyksiä toisia poissulkevia ja uudet kysymykset liitettiin osaksi kutakin aihealuetta. Lopuksi esitettiin toteutusehdotuksia, joilla työkalusta saataisiin mahdollisimman toimiva.