Turvallisuustoiminnan tason kehittäminen metsäkoneyrityksessä
Paukkonen, Pasi (2010)
Paukkonen, Pasi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411515
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimi Mäntykankaan Metsätyö Oy, joka sijaitsee Joroisissa, Etelä-Savossa. Yritys tarjoaa metsätalouden palveluja. Työn tavoitteena oli selvittää yrityksen turvallisuustoiminnan nykytaso ja tämän perusteella ideoida ja suunnitella kehityskohteita. Tavoitteena oli myös tutustua metsäkonealaan ja sen työturvallisuuteen, koska toimiala ja sen työturvallisuus poikkeaa joiltakin osin esimerkiksi monista teollisuuden aloista.
Työ toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa yrityksen metsäkoneiden riskien nykytaso määritettiin riskien arvioinnilla. Riskien arviointiin kuuluva henkinen kuormittuminen mitattiin työntekijöitä haastattelemalla. Tämän perusteella suunniteltiin toimenpiteitä riskeille, jotka olivat suuruudeltaan kohtalaisia tai suurempia. Toisessa osassa yrityksen turvallisuustoiminnan taso arvioitiin OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardia apuna käyttäen. Riskien arvioinnin tuloksia käytettiin myös hyväksi tässä osassa. Arvioinnin perusteella suunniteltiin kehityskohteita, joilla turvallisuustoiminnan tasoa voitaisiin parantaa.
Eniten riskejä löytyi tapaturman vaaroista. Useat riskeistä johtuvat turhasta riskin otosta ja turvat-tomasta toiminnasta. Työntekijä viettää suurimman osan päivästä ohjaamossa, joka onkin riskien kannalta melko turvallinen paikka. Riskejä esiintyy enemmän huolto- ja korjaustoimenpiteiden aikana kuin käyttötyössä. Työntekijöiden henkinen kuormitus on satunnaista ja väliaikaista. OHSAS 18001:n pohjalta tehdyn arvioinnin perusteella tärkeimpiä kehityskohteita olivat johdon osallistuminen TTT-asioiden hoitoon, resurssienhallinta, riskien arvioinnin ottaminen pysyväksi toimintatavaksi ja erilaisten mittausten käyttöönotto turvallisuustoiminnan tason seurannan kannalta.
Osa kehitysehdotuksista on sellaisia, jotka pystytään toteuttamaan vasta toiminnan kehittyessä, koska ne vaativat enemmän resursseja ja tiedonkeruuta mittauksista. Opinnäyte on mahdollisesti ensimmäinen metsäkonealan turvallisuustoiminnan kehitystyö, joten tuloksille ei ole olemassa kunnollista vertailupohjaa.
Työ toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa yrityksen metsäkoneiden riskien nykytaso määritettiin riskien arvioinnilla. Riskien arviointiin kuuluva henkinen kuormittuminen mitattiin työntekijöitä haastattelemalla. Tämän perusteella suunniteltiin toimenpiteitä riskeille, jotka olivat suuruudeltaan kohtalaisia tai suurempia. Toisessa osassa yrityksen turvallisuustoiminnan taso arvioitiin OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardia apuna käyttäen. Riskien arvioinnin tuloksia käytettiin myös hyväksi tässä osassa. Arvioinnin perusteella suunniteltiin kehityskohteita, joilla turvallisuustoiminnan tasoa voitaisiin parantaa.
Eniten riskejä löytyi tapaturman vaaroista. Useat riskeistä johtuvat turhasta riskin otosta ja turvat-tomasta toiminnasta. Työntekijä viettää suurimman osan päivästä ohjaamossa, joka onkin riskien kannalta melko turvallinen paikka. Riskejä esiintyy enemmän huolto- ja korjaustoimenpiteiden aikana kuin käyttötyössä. Työntekijöiden henkinen kuormitus on satunnaista ja väliaikaista. OHSAS 18001:n pohjalta tehdyn arvioinnin perusteella tärkeimpiä kehityskohteita olivat johdon osallistuminen TTT-asioiden hoitoon, resurssienhallinta, riskien arvioinnin ottaminen pysyväksi toimintatavaksi ja erilaisten mittausten käyttöönotto turvallisuustoiminnan tason seurannan kannalta.
Osa kehitysehdotuksista on sellaisia, jotka pystytään toteuttamaan vasta toiminnan kehittyessä, koska ne vaativat enemmän resursseja ja tiedonkeruuta mittauksista. Opinnäyte on mahdollisesti ensimmäinen metsäkonealan turvallisuustoiminnan kehitystyö, joten tuloksille ei ole olemassa kunnollista vertailupohjaa.