Kevennyksen vaikuttavuuden arviointi infrapunakuvantamisella: Tapaustutkimus diabeetikon jalkahaavan paranemisprosessista
Myllyveräjä, Emilia; Erkkilä, Viivi (2019)
Myllyveräjä, Emilia
Erkkilä, Viivi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078096
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lämpötila jakautuu jalkaterissä haavan paranemisprosessin aikana ja mitä muutoksia kevennyksellä saadaan haavan ja jalkaterien lämpötilaan. Kuvantamismenetelmänä käytettiin infrapunakameraa ja kuvia verrattiin tavallisen valokuvan antamaan informaatioon. Myös lämpötilaeroja verrattiin oikean ja vasemman jalkaterän välillä. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena yhteistyössä Respecta Oy:n kanssa.
Tutkittavan asiakkaan tuli sairastaa diabetesta ja hänen jalassaan tuli olla haava plantaarisesti jalkaterän etuosassa. Tutkimukseen osallistuva asiakas valikoitui tammikuussa 2019 ja kuvaukset tehtiin kahden kuukauden aikana yhteensä viisi kertaa kahden viikon välein. Toisen kuvauksen yhteydessä, haavan puhjettua, tutkittavalle annettiin kevennyskenkä, johon tehtiin asianmukainen kevennyspohjallinen. Kevennystä oli tarkoitus käyttää jatkuvasti koko tutkimuksen ajan tai kunnes haava oli täysin parantunut.
Tutkimuksen aikana saatiin kuvattua haavan puhkeaminen sekä paranemisprosessi lähes täysin parantuneeseen haavaan asti. Kevennyksellä oli haavan paranemiseen positiivinen vaikutus ja infrapunakameralla saatiin informaatiota jalkojen pintalämpötilasta, mitä tavallisesta kuvasta ei pysty havaitsemaan. Lämpötilaero jalkojen välillä kaventui huomattavasti haavan parantuessa. Tutkimus osoittaa, että infrapunakuvantamisella voidaan havaita muutoksia jaloissa jo ennen silminnähtäviä muutoksia ihossa ja näin ollen voitaisiin ennaltaehkäistä haavojen syntyä.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla neuropatian tutkiminen infrapunakuvantamisella ja monofilamentilla, ovatko tuntopuutokset yhteydessä infrapunakuvien antamaan informaation. Määrällisellä tutkimuksella voitaisiin tutkia diabeetikon jalkoja infrapunalla jo ennen jalkaongelmien syntymistä. Myös pohjallisten vaikutusta voitaisiin tutkia kuvaamalla asiakkaiden kävelyä infrapunalla ilman pohjallisia ja pohjallisten kanssa, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa kuormituksen muutoksista pohjallisten käytössä ja ilman.
Tutkittavan asiakkaan tuli sairastaa diabetesta ja hänen jalassaan tuli olla haava plantaarisesti jalkaterän etuosassa. Tutkimukseen osallistuva asiakas valikoitui tammikuussa 2019 ja kuvaukset tehtiin kahden kuukauden aikana yhteensä viisi kertaa kahden viikon välein. Toisen kuvauksen yhteydessä, haavan puhjettua, tutkittavalle annettiin kevennyskenkä, johon tehtiin asianmukainen kevennyspohjallinen. Kevennystä oli tarkoitus käyttää jatkuvasti koko tutkimuksen ajan tai kunnes haava oli täysin parantunut.
Tutkimuksen aikana saatiin kuvattua haavan puhkeaminen sekä paranemisprosessi lähes täysin parantuneeseen haavaan asti. Kevennyksellä oli haavan paranemiseen positiivinen vaikutus ja infrapunakameralla saatiin informaatiota jalkojen pintalämpötilasta, mitä tavallisesta kuvasta ei pysty havaitsemaan. Lämpötilaero jalkojen välillä kaventui huomattavasti haavan parantuessa. Tutkimus osoittaa, että infrapunakuvantamisella voidaan havaita muutoksia jaloissa jo ennen silminnähtäviä muutoksia ihossa ja näin ollen voitaisiin ennaltaehkäistä haavojen syntyä.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla neuropatian tutkiminen infrapunakuvantamisella ja monofilamentilla, ovatko tuntopuutokset yhteydessä infrapunakuvien antamaan informaation. Määrällisellä tutkimuksella voitaisiin tutkia diabeetikon jalkoja infrapunalla jo ennen jalkaongelmien syntymistä. Myös pohjallisten vaikutusta voitaisiin tutkia kuvaamalla asiakkaiden kävelyä infrapunalla ilman pohjallisia ja pohjallisten kanssa, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa kuormituksen muutoksista pohjallisten käytössä ja ilman.