Kestävien hankintojen haasteet kunnallisissa ruokapalveluissa
Tuina, Outi (2019)
Tuina, Outi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078120
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, onko kestävän kehityksen mukaisia toimia mahdollista to-teuttaa kunnallisissa ruokapalveluissa ja miten niitä voidaan toteuttaa. Lisäksi tavoitteena oli löytää hyviä käytänteitä toteutettavaksi Careerian (ent. Edupoli) Amiris-opiskelijaravintoloissa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, koska tutkimuksessa haluttiin päästä syvemmälle ilmiöön ja löytää edellytyksiä kestävän kehityksen toteutumiselle. Tutkimus-aineiston määrä myös tuki kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kyselyllä ja puhelinhaastattelulla. Kysely lähetettiin seitsemään kuntaan ja kahteen koulutuskuntayh-tymään, joista saatiin seitsemän vastausta: kuusi kuntaa ja yksi koulutuskuntayhtymä. Kysely ja haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa 2018. Tämän jälkeen saatu aineisto järjesteltiin ja käytettiin abduktiivista päättelyä aineiston analyysissä.
Tutkimustuloksista voitiin nähdä, että eri kunnissa ilmeni hyvin pitkälle samanlaisia estei-tä kestävän kehityksen mukaisien toimien toteuttamisessa. Ongelmaksi muodostui tiukka budjetti sekä lähi- ja luomutuotteiden toimitusvarmuus ja -määrä. Eroja havaittiin eri kokoisten kuntien välillä. Pienissä kunnissa pystytään hieman enemmän käyttämään pai-kallisia toimittajia, mutta suurilla kunnilla on todennäköisemmin enemmän rahaa käytet-tävissä. Hankintalaki ja hankintasopimukset vaikeuttavat kestävien tuotteiden käyttöä, koska sopimuksia ei pysty kovin nopeasti muuttamaan. Toimintatapoja on useimmissa kunnissa muutettu kestävään suuntaan esimerkiksi puhtaanapidossa.
Budjetin laatijoiden ja ruokapalveluhenkilöstön tulisi selvittää yhteiset tavoitteet ja niihin liittyvät haasteet, jotta ruokapalveluille myönnettäisiin lisää rahaa kestävän kehityksen mukaisiin toimiin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, koska tutkimuksessa haluttiin päästä syvemmälle ilmiöön ja löytää edellytyksiä kestävän kehityksen toteutumiselle. Tutkimus-aineiston määrä myös tuki kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kyselyllä ja puhelinhaastattelulla. Kysely lähetettiin seitsemään kuntaan ja kahteen koulutuskuntayh-tymään, joista saatiin seitsemän vastausta: kuusi kuntaa ja yksi koulutuskuntayhtymä. Kysely ja haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa 2018. Tämän jälkeen saatu aineisto järjesteltiin ja käytettiin abduktiivista päättelyä aineiston analyysissä.
Tutkimustuloksista voitiin nähdä, että eri kunnissa ilmeni hyvin pitkälle samanlaisia estei-tä kestävän kehityksen mukaisien toimien toteuttamisessa. Ongelmaksi muodostui tiukka budjetti sekä lähi- ja luomutuotteiden toimitusvarmuus ja -määrä. Eroja havaittiin eri kokoisten kuntien välillä. Pienissä kunnissa pystytään hieman enemmän käyttämään pai-kallisia toimittajia, mutta suurilla kunnilla on todennäköisemmin enemmän rahaa käytet-tävissä. Hankintalaki ja hankintasopimukset vaikeuttavat kestävien tuotteiden käyttöä, koska sopimuksia ei pysty kovin nopeasti muuttamaan. Toimintatapoja on useimmissa kunnissa muutettu kestävään suuntaan esimerkiksi puhtaanapidossa.
Budjetin laatijoiden ja ruokapalveluhenkilöstön tulisi selvittää yhteiset tavoitteet ja niihin liittyvät haasteet, jotta ruokapalveluille myönnettäisiin lisää rahaa kestävän kehityksen mukaisiin toimiin.
