Esimiehen kokonaisvaltainen hyvinvointi

Abstract

Opinnäytetyön tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaiseksi esimiehet kokevat kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa Pentti Sydänmaanlakan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eli kokonaiskuntoisuuden mallin mukaan, millä tasolla he haluaisivat sen toteutuvan, jotta jaksaminen esimiestehtävissä toteutuisi parhaiten sekä, mitkä asiat haastavat kokonaiskuntoisuutta. Tutkimuksella pyrittiin löytämään myös keinoja tavoitetilaan pääsemiseksi sekä kiinnittämään niin esimiesten kuin työnantajienkin huomiota esimiesten kokonaishyvinvointiin ja sen tärkeyteen. Laadullinen tutkimus toteutettiin tutustumalla kyseiseen malliin sekä muuhun teoriaan, ja mallin pohjalta toteutettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut viidelle esimiehelle touko-elokuussa 2018. Tutkimuksessa haastateltiin eri organisaatioissa ja tehtävissä toimivia esimiehiä Jyväskylässä ja Tampereella. Havaintoyksiköistä 3 oli naisia ja 2 miehiä.

Teoriaa ja haastattelututkimuksen tuloksia yhdistämällä tutkimuksessa kävi ilmi, että Sydänmaanlakan mallin eri kuntoisuusalueilla esimiehillä oli eroja. Tietoisuus nousi esille alueena, johon toivottiin eniten parannusta. Osa esimiehistä koki myös puutteita fyysisessä kunnossaan. Yleisesti esimiehet tavoittelevat myös muilla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueilla korkeampaa hyvinvoinnin tilaa kuin se nyt heillä oli. Merkittävimmiksi jaksamista edistäviksi tekijöiksi, joiden vähintäänkin on oltava kunnossa, nousivat tutkimuksessa ammatillinen, fyysinen sekä henkinen ja/tai psyykkinen kunto.

Työn tulosten perusteella voidaan sanoa, että kaikki Sydänmaanlakan mallin osa-alueet ovat tärkeitä esimiestyössä jaksamisen kannalta. Jotta esimiehen kokonaisvaltainen hyvinvointi toteutuu mahdollisimman hyvin, on asiaan kiinnitettävä huomiota sekä yksilö- että työyhteisötasolla, ja luotava edellytykset kaikkien osa-alueiden ylläpitoon ja kehittämiseen.