Palvelusuunnitelma - velvollisuus vai mahdollisuus

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Vammaispalveluverkosto-hankkeen Henkilökohtaisen avun keskuksen perustamisen tueksi tehdyn kyselyn toteuttamista. Vammaispalveluverkosto-hankkeen toteuttaman kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa Satakuntaan mahdollisesti perustettavan Henkilökohtaisen avun keskuksen valmistelutyön ja suunnittelun tueksi. Tietoa kerättiin tulevilta käyttäjiltä eli avustajien työnantajilta. Kyselyn avulla he saivat oman äänensä kuuluviin kertomalla omia tarpeitaan ja toiveitaan sekä halukkuuttaan käyttää Henkilökohtaisen avun keskuksen palveluja. Kyselylomakkeen avulla saatiin myös tietoa palvelusuunnitelmien laadinnan tilanteesta Satakunnassa. Lisäksi teemahaastattelun avulla koottiin kolmen vammaisen henkilön omia näkemyksiä ja kokemuksia palveluista ja palvelusuunnitelman tärkeydestä. Kyselylomakkeita lähetettiin Poriin 116 kpl ja kuuteentoista ympäristökuntaan 100 kpl eli yhteensä 216 kpl. Vastauksia tuli 73 kpl, joista Porista 44 (60 %) ja ympäristökunnista 28 (38 %). Palvelusuunnitelma oli laadittu kaikista vastaajista neljällekymmenelleyhdelle eli vähän yli puolelle, kahdellekymmenelleyhdelle ei ollut laadittu palvelusuunnitelmaa ja kymmenen vastaaja ei tiennyt onko heille laadittu palvelusuunnitelma. Porissa ja ympäristökunnissa ei palvelusuunnitelman laadinnassa ollut merkittäviä eroja. Molemmissa suunnitelma oli laadittu noin puolelle vastanneista. Teemahaastattelussa esiinnousseet teemat henkilökohtaisesta avusta, esteettömyydestä sekä yksilölliset tarpeet ovat tärkeitä näkökohtia palvelusuunnitelman laadinnassa. Kahden vastaajan mielestä palvelusuunnitelman merkitys oli siinä, että vammaisen kaikki palvelut ja tukitoimet on kirjattu yhteen. Palvelusuunnitelmasta voisi tarkistaa tarpeen tullen, miten asioista on sovittu. Palvelusuunnitelman päivitystä pidettiin tärkeänä muuttuvien elämäntilanteiden myötä.

This thesis forms a part of the implementation of a survey conducted for the establishment of a Personal Assistance Centre included in the project for the creation of the Vammaispalveluverkosto service network for the disabled. The purpose of the survey was to gather information to aid in the preparation and planning of the Personal Assistance Centre that may be established in Satakunta. Information was gathered from potential users, i.e. assistants’ employers. The survey allowed them to make their voices heard, indicating their needs, wishes and willingness to use the services of such a centre. The survey also provided information on the status of service planning in Satakunta. In addition, focused interviews were used to gather views and experiences regarding services and the importance of service planning from three disabled people. A total of 216 questionnaires were sent out, of which 116 went to Pori and 100 to 16 surrounding municipalities. There were 73 responses, of which 44 (60%) came from Pori and 28 (38%) from the surrounding municipalities. Of the respondents, 41 had received a service plan, 21 had not, and 10 did not know whether a service plan had been made for them. There were no significant differences between service planning volumes in Pori and its surroundings; in both geographical areas, a plan had been made for approximately one half of respondents. The focused interviews brought up the themes of personal assistance, accessibility and individual needs as important things to consider in the making of a service plan. Two respondents thought that the most important thing about service plans was that they gathered together all the services and support measures offered to a disabled person. The service plan could also be used to check what things had been agreed, if necessary. The respondents considered it important for the service plan to be updated as circumstances changed.