Kasvilajien vertailu siemenviljelyssä
Nurminen, Ville (2019)
Nurminen, Ville
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088370
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Erkkilän tilalle siemenviljelyyn sopivia kasveja ja viljelykiertoa sekä niiden vaatimuksia ja kannattavuutta. Työn toimeksiantajana toimii Erkkilän tila Vesilahdelta.
Työn sisällössä ensin paneudutaan siemenviljelyyn yleisesti. Merkittävää on sertifioidun siemenen vähäinen käyttö Suomessa verrattuna EU:n keskiarvoon. Hyvällä siemenellä on kuitenkin odotettavissa huomattavasti parempi sato, mutta panostus on hintavaa nyky-tasolla. Järkevää on uusia lajikkeita vähintään 5 vuoden välein, koska lajikekehitys on jatkuvaa.
Tilalle parhaiten sopivia kasveja siemenviljelyn alkuvaiheessa olisi kevätvehnä, kaksitahoiset ohrat ja herne. Viljoilla kannattavuudessa ei ollut kovin suurta eroa, varsinkaan mallasohraa verrattaessa siemenohraan. Erikoiskasveilla kannattavuus on aivan eri luokkaa. Siemenviljely olisi järkevintä aloittaa tutummilla kasveilla ja pikkuhiljaa lisätä valikoimaa.
Hukkakauran torjuntaan tilalla kannattaa panostaa suunnitelman mukaan, jotta voi puhtaaksi tarkistuksen suorittaa parin vuoden päästä. Tästä hetkestä on vielä siis aikaa pohtia siemenviljelyn aloittamista, koska nykytilanteessa se ei ole mahdollista hukkakauran takia.
Johtopäätöksenä työstä selvisi paljon tietoa siementuotannosta ja tilan kehityksen suunta selveni. Tällä hetkellä tilalla on muita tulonlähteitä eikä se näin ollen heti lähtisi siemenviljelyyn mukaan. Kannattavampaa siemenviljelystä varmasti muodostuu, jos tilan kaikki pellot olisivat siementuotannossa ja kasvivalikoimassa olisi merkittävässä määrin erikoiskasveja. Tällä hetkellä on järkevää keskittyä viljelyn monipuolistamiseen, sadon määrään ja laatuun.
Työn sisällössä ensin paneudutaan siemenviljelyyn yleisesti. Merkittävää on sertifioidun siemenen vähäinen käyttö Suomessa verrattuna EU:n keskiarvoon. Hyvällä siemenellä on kuitenkin odotettavissa huomattavasti parempi sato, mutta panostus on hintavaa nyky-tasolla. Järkevää on uusia lajikkeita vähintään 5 vuoden välein, koska lajikekehitys on jatkuvaa.
Tilalle parhaiten sopivia kasveja siemenviljelyn alkuvaiheessa olisi kevätvehnä, kaksitahoiset ohrat ja herne. Viljoilla kannattavuudessa ei ollut kovin suurta eroa, varsinkaan mallasohraa verrattaessa siemenohraan. Erikoiskasveilla kannattavuus on aivan eri luokkaa. Siemenviljely olisi järkevintä aloittaa tutummilla kasveilla ja pikkuhiljaa lisätä valikoimaa.
Hukkakauran torjuntaan tilalla kannattaa panostaa suunnitelman mukaan, jotta voi puhtaaksi tarkistuksen suorittaa parin vuoden päästä. Tästä hetkestä on vielä siis aikaa pohtia siemenviljelyn aloittamista, koska nykytilanteessa se ei ole mahdollista hukkakauran takia.
Johtopäätöksenä työstä selvisi paljon tietoa siementuotannosta ja tilan kehityksen suunta selveni. Tällä hetkellä tilalla on muita tulonlähteitä eikä se näin ollen heti lähtisi siemenviljelyyn mukaan. Kannattavampaa siemenviljelystä varmasti muodostuu, jos tilan kaikki pellot olisivat siementuotannossa ja kasvivalikoimassa olisi merkittävässä määrin erikoiskasveja. Tällä hetkellä on järkevää keskittyä viljelyn monipuolistamiseen, sadon määrään ja laatuun.