Ennaltaehkäisevän perhepalvelumallin kehittäminen varhaiskasvatukseen Seinäjoella

Abstract

Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli laatia Seinäjoen varhaiskasvatukseen ennaltaehkäisevä perhepalvelumalli. Tarkoituksena oli kehittää matalankynnyksen vanhemmuuden tukemisen malli lapsen hyvinvoinnin näkökulman kautta.

Kehittämistehtävä toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistoiminnan piirteitä seuraten, osallistavia kehittämismenetelmiä hyödyntäen työntekijänäkökulman kautta. Kehittämiseen osallistui Seinäjoella toimivan Lintuviidan päiväkodin henkilökunta sekä työryhmä, joka koostui sivistys- ja sosiaalipalveluiden alaisuudessa toimivista eri tehtävänimikkeiden alla olevista henkilöistä.

Kehittämistehtävä käynnistyi työryhmän ensimmäisestä yhteisestä palaverista (N=5), jossa keskusteltiin kehittämistehtävän tavoitteista ja sovittiin toimintatavoista. Henkilökunnalle toteutettiin ensimmäisenä soveltuvin osin aivoriihimenetelmä (N=19), jonka yhteydessä henkilökunta kartoitti myös perheiden nykytilannetta. Aivoriihimenetelmän aineiston avulla saatiin nostettua esille viisi kehittämisen aluetta, joita käsiteltiin kolmen teeman avulla henkilökunnalle pidetyssä oppimiskahvilatyöillassa (N=14). Oppimiskahvila-aineiston avulla laadittiin Seinäjoen varhaiskasvatukseen kehittämistehtävän tavoitteiden ohjaamana huolipolkukaavio, varhaiskasvatuksen perheohjaajan työnkuvakaavio sekä yhteistyöntiivistämis- ja koulutustoivetaulukot. Seuraavassa vaiheessa henkilökunta arvioi oppimiskahvila-aineiston perusteella laadittuja huolipolkukaavion (N=5), varhaiskasvatuksen perheohjaajan työnkuvakaavion (N=7), yhteistyöntiivistämistaulukon (N=7) sekä koulutustoivetaulukon (N=7) soveltuvuutta varhaiskasvatukseen. Viimeisessä vaiheessa työryhmälle pidettiin fokusryhmähaastattelun ja työkonferenssin periaatteita soveltaen yhteinen palaveri (N=6), jossa dialogisesti keskustellen arvioitiin kaavioita ja tarkasteltiin taulukoita ja laadittiin niistä toimintasuunnitelma.

Kehittämistehtävässä käytettyjen osallistavien menetelmien avulla saatiin laadittua Seinäjoen varhaiskasvatukseen ennaltaehkäisevä perhepalvelumalli. Kehitetyn mallin avulla voidaan tukea vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.

The aim of this thesis was to create a preventive family service model for early childhood education in Seinäjoki. The purpose was to develop a low threshold model for supporting parenthood from a child welfare perspective. The development project was executed following the principles of development research. Participatory development methods were utilized, the perspective being in the personnel’s point of view. The study was carried out in co-operation with the personnel of Lintuviita day care centre operating in Seinäjoki and a working group, which consisted of people working in the fields of education and social services. The development project was first initiated in a meeting (N=5), where the aims and procedures of the project were discussed. A brain storming method (N=19) was first used with the personnel of the day care centre, who mapped out of the families’ current situations. Based on the brain storming, five development areas were defined and they were addressed in a learning cafe (N=14) arranged for the personnel of the day care centre. Based on the materials of the learning cafe, a path of worries chart (N=5), an early childhood education family worker’s work chart (N=7) and thickening the cooperation (N=7) and education wishes (N=7) charts were created. At the next stage of the project the personnel of the day care centre evaluated the appropriateness of the charts for early childhood education. The final stage of the study was a meeting (N=6) that was arranged for the working group. The main principles of focus group interviews and work conference were applied to the meeting where the charts were discussed and evaluated and an action plan was formed. Through the participatory methods used in the study, a preventive family service model was created for early childhood education of Seinäjoki. The model can be used for supporting parenthood and wellbeing of families in early childhood education.