Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprosessin laatu ensihoidossa

Abstract

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi yleisimmistä ja aikakriittisimmistä suomalaisen ensihoitojärjestelmän kohtaamista tehtävälajeista, joiden määrän on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu nopeasti verenkierron häiriintymisestä aiheutuvan hapenpuutteen seurauksena. Yleisin aivoverenkiertohäiriön aiheuttaja on aivovaltimon veritulppa, jonka johdosta valtimon suonittamalle alueelle syntyy kuolio eli infarkti.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli mitata rekanalisaatiohoitoa vaativien aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoitoprosessin laatua Oriveden Sairasautopalvelu Ky:ssä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoidon laadusta. Hoidon laatua mitattiin prosessiauditoinnilla, jota varten kehitettiin aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprosessiin pohjautuva laatumittari. Tutkimuksessa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoitoprosessin kokonaisonnistumisprosentti oli 71 %. Viive kohteessa oli keskimäärin 19 minuuttia. Kiireellisiä AVH-potilaita koskevien ensihoitotehtävien onnistumisprosentit vaihtelivat 33 %:n ja 100 %:n välillä. Yleisesti heikoiten suoriuduttiin FPSS-pisteytyksen (28 %) ja kohteessa kulutetun ajan (tavoite alle 15 min) (22 %) kohdalla. Ensihoitotehtävillä onnistuttiin parhaiten neurologin konsultoinnissa (100 %) ja suoniyhteyden avaamisessa (89 %).

Tutkimustulokset osoittivat, ettei aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensihoito ole tasalaatuista. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidon laatuun tulisi panostaa ensihoitajille kohdistetulla lisäkoulutuksella sekä jatkuvalla ja systemaattisella hoidon laadun arvioinnilla. Hoidon laatua ja ensihoidon laadunhallintaa olisi mahdollista kehittää myös kirjaamisen rakenteita uudistamalla. Ensihoidon kokonaislaatua arvioitaessa laatua tulisi tarkastella laajemmin ja moniulotteisemmin koko ensihoitojärjestelmän kokonaisuus ja muut toimijat huomioiden.

Stroke patients form one of the most common and time-critical patient groups confronted by emergency medical services. The purpose of this study was to assess the quality of the emergency care process of stroke patients requiring revascularization treatment. The study was conducted for and facilitated by Oriveden Sairasautopalvelu Ky during the year 2018. The aim of this study was to yield information about the quality of prehospital emergency care received by urgent stroke patients. The assessment was conducted with a quality meter developed for this study.

This quantitative study showed that the overall success rate of the emergency care provided was 71 %, average on-scene time being 19 minutes. The success rates between the individual assignments varied between 33 % and 100 %. The results showed that the lowest performances were on-scene time, the goal being less than 15 minutes (22 %), and using FPSS points (28 %). The most successfully performed operations were neurological consultation (100 %) and commencing fluid therapy (89 %).

Based on the findings of this study, the emergency care of stroke patients is somewhat inconsistent. Quality of the emergency care of stroke patients should be invested in by additional training, continuous and systematic quality management and renewing the structures of documentation. When evaluating the quality of emergency care, it should be studied with wider perspective observing the emergency care system as a whole.