Psykososiaaliset kuormitustekijät hoivatyössä
Niemelä, Marjaana; Jokela, Sini; Lampela, Ina-Riikka (2019)
Niemelä, Marjaana
Jokela, Sini
Lampela, Ina-Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098841
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää hoitotyön psykososiaalisia kuormitustekijöitä Koskenrinne Ry:n toimipisteissä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa Koskenrinne Ry:lle heidän työntekijöidensä kokemista työn kuormitustekijöistä ja kehittämiskohteista. Tutkimuskysymykset olivat: Mitkä psykososiaaliset tekijät koetaan kuormittaviksi Koskenrinteen työpaikoilla ja kuinka merkittävästi työhyvinvointiin vaikuttaviksi eri kuormitustekijät koetaan.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Koskenrinteen vakituisille työntekijöille Webropol-kyselynä sekä paperikyselynä. Kysymyslomakkeessa oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin matemaattisesti ja avointen kysymysten vastaukset deduktiivisella sisällönanalyysilla. Kysely kohdennettiin 59 Koskenrinteen työntekijälle, joista 38 vastasi. Vastausprosentti oli 64 %.
Tuloksissa psyykkiset kuormitustekijät korostuivat sosiaalisia kuormitustekijöitä enemmän. Psyykkiset kuormitustekijät työn organisointiin liittyvä kuormitus, eettinen kuormitus, kognitiivinen kuormitus ja vuorotyöhön liittyvä kuormitus koettiin lähes täysin saman suuruisiksi ja koko vastaajajoukossa niiden kaikkien kuormitus asteikolla 1–5 oli 3,4. Työn organisoinnin aiheuttamassa kuormituksessa korostui kiire, vuorotyön kuormituksessa korostui vuorojen väliset lyhyet lepoajat ja kognitiivisessa kuormituksessa usean tehtävän tekeminen samanaikaisesti. 84 % vastaajista koki huolta hoidon tasosta viikoittain tai useammin. Sosiaalisten eli väkivallan, tiedonkulun, työyhteisön ja johtamisen kuormitustekijöiden kokemisessa oli enemmän hajontaa. Osa kuvasi työyhteisön aiheuttamaa kuormitusta hyvin korkeaksi ja suurin osa toisaalta hyvin matalaksi. Väkivallan suhteen oli nähtävissä vastaava hajonta. Tiedonkulkuun liittyvä kuormittavuus oli esimiestyöhön liittyvää kuormitusta suurempi.
Tutkimus toimii Koskenrinne ry:n työhyvinvoinnin kehittämisen taustamateriaalina. Siinä nousi esiin muun muassa työvuorojärjestelyiden kehitystarpeita, samoin tarve raportoinnin kehittämiselle.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Koskenrinteen vakituisille työntekijöille Webropol-kyselynä sekä paperikyselynä. Kysymyslomakkeessa oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin matemaattisesti ja avointen kysymysten vastaukset deduktiivisella sisällönanalyysilla. Kysely kohdennettiin 59 Koskenrinteen työntekijälle, joista 38 vastasi. Vastausprosentti oli 64 %.
Tuloksissa psyykkiset kuormitustekijät korostuivat sosiaalisia kuormitustekijöitä enemmän. Psyykkiset kuormitustekijät työn organisointiin liittyvä kuormitus, eettinen kuormitus, kognitiivinen kuormitus ja vuorotyöhön liittyvä kuormitus koettiin lähes täysin saman suuruisiksi ja koko vastaajajoukossa niiden kaikkien kuormitus asteikolla 1–5 oli 3,4. Työn organisoinnin aiheuttamassa kuormituksessa korostui kiire, vuorotyön kuormituksessa korostui vuorojen väliset lyhyet lepoajat ja kognitiivisessa kuormituksessa usean tehtävän tekeminen samanaikaisesti. 84 % vastaajista koki huolta hoidon tasosta viikoittain tai useammin. Sosiaalisten eli väkivallan, tiedonkulun, työyhteisön ja johtamisen kuormitustekijöiden kokemisessa oli enemmän hajontaa. Osa kuvasi työyhteisön aiheuttamaa kuormitusta hyvin korkeaksi ja suurin osa toisaalta hyvin matalaksi. Väkivallan suhteen oli nähtävissä vastaava hajonta. Tiedonkulkuun liittyvä kuormittavuus oli esimiestyöhön liittyvää kuormitusta suurempi.
Tutkimus toimii Koskenrinne ry:n työhyvinvoinnin kehittämisen taustamateriaalina. Siinä nousi esiin muun muassa työvuorojärjestelyiden kehitystarpeita, samoin tarve raportoinnin kehittämiselle.