Freestyle Libre -glukoosisensorin käyttökokemuksia 1. tyypin diabeetikoilla
Raussi, Jenna-Mari; Kiiskinen, Elisa; Pekkanen, Rosa (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098903
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kotkan alueen perusterveydenhuollossa käyvien tyypin 1 diabeetikoiden kokemuksia Freestyle Libren käytöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten glukoosisensorin käyttö on vaikuttanut tyypin 1 diabeetikon elämänlaatuun ja kuinka glukoosisensorin käyttö on näkynyt verensokeritasapainossa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten glukoosisensorin käyttö on helpottanut diabeteksen hoitoa ja onko sen käytön aikana ilmaantunut ongelmia.
Aihe oli ajankohtainen, sillä Freestyle Libre on ollut käytössä Kotkan alueella vasta muutaman vuoden. Tyypin 1 diabeteksesta johtuvat komplikaatiot näkyvät julkisessa terveydenhuollossa aiheuttaen merkittäviä kustannuksia. Hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen ennaltaehkäisee komplikaatioiden syntymistä ja vähentää diabeteksen aiheuttamaa taloudellista rasitusta yhteiskunnalle. Glukoosisensorin käyttökokemuksista ja vaikutuksista ei ole aiempaa tutkimustietoa Kotkan alueelta.
Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui kyselylomake, jossa oli 13 suljettua ja viisi avointa kysymystä. Kysely toteutettiin sekä sähköisenä (Webropol) että kirjallisena versiona. Kyselylomake ja linkki sähköiseen lomakkeeseen jaettiin Karhulan ja Länsi-Kotkan terveysasemien diabeteshoitajien kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla ja niistä laskettiin frekvenssit ja prosenttiosuudet. Avointen kysymysten analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Kysely tavoitti yhteensä 41 potilasta, joista 29 vastasi kyselyyn eli vastausprosentti oli 71%. Tuloksista ilmeni, että Freestyle Libren käyttäjät kokevat jatkuvan sensoroinnin helpommaksi kuin sormenpäämittauksen. Suurin osa koki elämänsä helpottuneen jatkuvan sensoroinnin aloituksen myötä ja käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä järjestelmään. Jatkuva sensorointi oli helpottanut hypo- ja hyperglykemioiden ennaltaehkäisyä ja HbA1c (pitkäsokeri) -arvo oli monella parantunut sensoroinnin aloituksen myötä. Järjestelmän käytön ongelmaksi koettiin verensokerin mittauksessa olevaa viive verrattuna sormenpäämittaukseen. Ongelmaksi nousi myös sensorin pysyvyys ja sensorin liiman aiheuttamat iho-oireet.
Aihe oli ajankohtainen, sillä Freestyle Libre on ollut käytössä Kotkan alueella vasta muutaman vuoden. Tyypin 1 diabeteksesta johtuvat komplikaatiot näkyvät julkisessa terveydenhuollossa aiheuttaen merkittäviä kustannuksia. Hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen ennaltaehkäisee komplikaatioiden syntymistä ja vähentää diabeteksen aiheuttamaa taloudellista rasitusta yhteiskunnalle. Glukoosisensorin käyttökokemuksista ja vaikutuksista ei ole aiempaa tutkimustietoa Kotkan alueelta.
Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui kyselylomake, jossa oli 13 suljettua ja viisi avointa kysymystä. Kysely toteutettiin sekä sähköisenä (Webropol) että kirjallisena versiona. Kyselylomake ja linkki sähköiseen lomakkeeseen jaettiin Karhulan ja Länsi-Kotkan terveysasemien diabeteshoitajien kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla ja niistä laskettiin frekvenssit ja prosenttiosuudet. Avointen kysymysten analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Kysely tavoitti yhteensä 41 potilasta, joista 29 vastasi kyselyyn eli vastausprosentti oli 71%. Tuloksista ilmeni, että Freestyle Libren käyttäjät kokevat jatkuvan sensoroinnin helpommaksi kuin sormenpäämittauksen. Suurin osa koki elämänsä helpottuneen jatkuvan sensoroinnin aloituksen myötä ja käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä järjestelmään. Jatkuva sensorointi oli helpottanut hypo- ja hyperglykemioiden ennaltaehkäisyä ja HbA1c (pitkäsokeri) -arvo oli monella parantunut sensoroinnin aloituksen myötä. Järjestelmän käytön ongelmaksi koettiin verensokerin mittauksessa olevaa viive verrattuna sormenpäämittaukseen. Ongelmaksi nousi myös sensorin pysyvyys ja sensorin liiman aiheuttamat iho-oireet.