Muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin ja lääkkeettömän kivun hoidon kehittäminen
Marttinen, Heli (2019)
Marttinen, Heli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098856
Tiivistelmä
Muistisairaan ihmisen kivun arvioiminen on haasteellista, koska muistipotilaan kognitiiviset kyvyt ovat usein heikentyneet tai jopa kokonaan pois. Vanhemman väestön lisääntyessä, myös muistisairauksista kärsivien ihmisten määrä lisääntyy. Tämän vuoksi muistisairaan kokonaishoitoon ja huolenpitoon pitää hoitotyöntekijöillä olla laaja-alaista osaamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää asumispalveluyksikön hoitotyöntekijöiden osaamista muistisairaiden asukkaiden kivun hoidossa.
Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus, joka valikoitui opinnäytetyön, koska se on käytäntöön suuntautunut muutos tavoitteleva ja toimijoita osallistava lähestymistapa. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aiempi tutkimusnäyttö muistisairaan asukkaan kivun arvioinnista sekä lääkkeettömästä kivun hoidosta. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten muistisairaan asukkaan kipua voidaan arvioida? Mitä on hyvä muistisairaan asukkaan lääkkeetön kivunhoito? Vastaus haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, josta saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksena oli muistisairaan kivun huomioiminen, muistisairauksien merkitys kivun kokemukseen, kivun arviointimittarit ja niiden hyödyntäminen, yhteistyö ja kipuosaaminen, yksilöllisyys kivunhoidon menetelmien valinnassa ja lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien tunteminen. Muistisairaus jo sinällään vaikuttaa asukkaan kivun kokemukseen. Kivun arviointimittareita on useita, joista PAINAD -mittari on osoittautunut hyväksi muistisairaiden kivun arvioinnin välineeksi.
Toisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa hoitotyöntekijöiden nykyinen osaaminen muistisairaan asukkaan kivun arvioinnista ja lääkkeettömän kivun hoidon menetelmistä sekä niiden käytöstä. Kehittämiskysymyksenä oli, miten hoitotyöntekijät kokevat muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin sekä lääkkeettömän kivun hoidon menetelmiin liittyvän osaamisen. Hoitotyöntekijöiden nykytilanteen osaamiskartoitus toteutettiin avoimilla haastatteluilla (n=4) heidän työpaikallaan. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tulosten mukaan hoitotyöntekijän epävarmuus lääkkeettömän kivun hoidon suunnittelussa ja lääkkeettömien kivun hoidon menetelmien käytössä sekä koulutusten tarve muistisairaan asukkaan kivun arvioinnissa ja lääkkeettömän kivun hoidon menetelmien käytöstä kuvasivat osaamisen kehittämisen tarvetta. Myös yhteisen muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin toimintamallin kehittäminen korostuu. Reflektion avulla syklien 1 ja 2 tulokset yhdistettiin, jonka perusteella syklissä 3 jatkettiin hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämistä.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli selvittää hoitotyöntekijän osaamista muistisairaan asukkaan kivun arvioinnissa PAINAD -mittaria hyödyntäen. Kehittämiskysymys oli, mitä osaamista hoitotyöntekijät tarvitsevat käyttäessään PAINAD -mittaria muistisairaan asukkaan kivun arvioinnissa. Asumispalveluissa otettiin käyttöön PAINAD -kivun arviointimittari, jonka käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä tehtiin kysely asumispalveluiden hoitotyöntekijöille joulukuussa 2018. Tulokset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin sekä PSPP-ohjelman avulla. Tuloksista nousi vahvasti hoitotyöntekijöiden halu pitää kivun arvioinnin mittari osana hoitotyötä. Kivun arviointimittari pilotoitiin vertaisarviointien avulla helmikuussa 2019. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan vuorovaikutusosaaminen, yhteistyöosaaminen, ammattitaito, kivun arviointi osaamisen kehittäminen, tiedonkulku, työyhteisötaidot, raportointi sekä asukkaan ja omaisen kohtaaminen korostuivat hoitotyöntekijöiden tehdessä muistisairaan asukkaan kivun arviointia PAINAD -mittarin avulla.
Tuotoksena oli muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin toimintamalli sekä huoneentaulu muistisairaan asukkaan kivun arvioinnista sekä lääkkeettömän kivun hoidon menetelmistä asumispalveluihin, minkä mukainen toiminta tukee hoitohenkilöstöä muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin sekä lääkkeettömän kivun hoidon osaamisen kehittymissä. Toimintamalli vakiinnutettiin asumispalveluiden hoitotyöntekijöille luennon, pilotoinnin sekä vertaisarviointien avulla.
Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus, joka valikoitui opinnäytetyön, koska se on käytäntöön suuntautunut muutos tavoitteleva ja toimijoita osallistava lähestymistapa. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aiempi tutkimusnäyttö muistisairaan asukkaan kivun arvioinnista sekä lääkkeettömästä kivun hoidosta. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten muistisairaan asukkaan kipua voidaan arvioida? Mitä on hyvä muistisairaan asukkaan lääkkeetön kivunhoito? Vastaus haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, josta saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksena oli muistisairaan kivun huomioiminen, muistisairauksien merkitys kivun kokemukseen, kivun arviointimittarit ja niiden hyödyntäminen, yhteistyö ja kipuosaaminen, yksilöllisyys kivunhoidon menetelmien valinnassa ja lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien tunteminen. Muistisairaus jo sinällään vaikuttaa asukkaan kivun kokemukseen. Kivun arviointimittareita on useita, joista PAINAD -mittari on osoittautunut hyväksi muistisairaiden kivun arvioinnin välineeksi.
Toisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa hoitotyöntekijöiden nykyinen osaaminen muistisairaan asukkaan kivun arvioinnista ja lääkkeettömän kivun hoidon menetelmistä sekä niiden käytöstä. Kehittämiskysymyksenä oli, miten hoitotyöntekijät kokevat muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin sekä lääkkeettömän kivun hoidon menetelmiin liittyvän osaamisen. Hoitotyöntekijöiden nykytilanteen osaamiskartoitus toteutettiin avoimilla haastatteluilla (n=4) heidän työpaikallaan. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tulosten mukaan hoitotyöntekijän epävarmuus lääkkeettömän kivun hoidon suunnittelussa ja lääkkeettömien kivun hoidon menetelmien käytössä sekä koulutusten tarve muistisairaan asukkaan kivun arvioinnissa ja lääkkeettömän kivun hoidon menetelmien käytöstä kuvasivat osaamisen kehittämisen tarvetta. Myös yhteisen muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin toimintamallin kehittäminen korostuu. Reflektion avulla syklien 1 ja 2 tulokset yhdistettiin, jonka perusteella syklissä 3 jatkettiin hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämistä.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli selvittää hoitotyöntekijän osaamista muistisairaan asukkaan kivun arvioinnissa PAINAD -mittaria hyödyntäen. Kehittämiskysymys oli, mitä osaamista hoitotyöntekijät tarvitsevat käyttäessään PAINAD -mittaria muistisairaan asukkaan kivun arvioinnissa. Asumispalveluissa otettiin käyttöön PAINAD -kivun arviointimittari, jonka käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä tehtiin kysely asumispalveluiden hoitotyöntekijöille joulukuussa 2018. Tulokset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin sekä PSPP-ohjelman avulla. Tuloksista nousi vahvasti hoitotyöntekijöiden halu pitää kivun arvioinnin mittari osana hoitotyötä. Kivun arviointimittari pilotoitiin vertaisarviointien avulla helmikuussa 2019. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan vuorovaikutusosaaminen, yhteistyöosaaminen, ammattitaito, kivun arviointi osaamisen kehittäminen, tiedonkulku, työyhteisötaidot, raportointi sekä asukkaan ja omaisen kohtaaminen korostuivat hoitotyöntekijöiden tehdessä muistisairaan asukkaan kivun arviointia PAINAD -mittarin avulla.
Tuotoksena oli muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin toimintamalli sekä huoneentaulu muistisairaan asukkaan kivun arvioinnista sekä lääkkeettömän kivun hoidon menetelmistä asumispalveluihin, minkä mukainen toiminta tukee hoitohenkilöstöä muistisairaan asukkaan kivun arvioinnin sekä lääkkeettömän kivun hoidon osaamisen kehittymissä. Toimintamalli vakiinnutettiin asumispalveluiden hoitotyöntekijöille luennon, pilotoinnin sekä vertaisarviointien avulla.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Kivun hoitotyö : Kivun arviointi sekä akuutin kivun lääkkeellinen ja lääkkeetön hoito
Thürkauf, Miriam (Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden akuutin kivun hoidon osaamista. Tavoitteena oli lisätä sairaanhoitaja- ja terveydenhoi-tajaopiskelijoiden tietoa kivun ... -
Fysioterapeuttien kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä kroonisen kivun hoidossa : Kivun Kera -hoitomalli
Koskelainen, Siru; Mantere, Anna; Raatikainen, Juulia (2021)Krooninen kipu on monitahoinen ongelma, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja josta aiheutuu huomattavia kuluja yhteiskunnalle. Päävastuu hoidosta Suomessa on perusterveydenhuollolla ja tutkimusten mukaan hoidon ... -
Markkinointisuunnitelma kivun neuromodulaatiohoidosta : Case: Kuopion yliopistollisen sairaalan kivun neuromodulaatioryhmä
Holopainen, Mikko (2019)Tämän opinnäytetön aiheena on markkinointisuunnitelma kivun neuromodulaatiohoidosta. Työn toimeksiantaja on Kuopion yliopistollisen sairaalan kivun neuromodulaatioryhmä. Ryhmä oli itse ottanut yhteyttä Savonia ammat-tiko ...