Laatua kehitysvammaisten asumispalveluun tiedonkulkua kehittämällä
Yli-Harja, Helena (2019)
Yli-Harja, Helena
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109014
Tiivistelmä
Tiedonkululla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveysalan hoitotyössä. Etenkin kehitysvammatyössä tiedonkulun tärkeys korostuu, koska asiakkaalla ei välttämättä ole kognitiivisia taitoja tuottaa itse tietoa omasta hoidon tarpeestaan. Tämä kehittämistyö toteutettiin kunnallisessa kehitysvammayksikössä, joka tarjoaa autettua asumista vaikeavammaisille asiakkaille. Kehittämistyön tavoitteena oli kehitysvammaisten asumispalveluyksikön palvelun laadun parantaminen tiedonkulkua kehittämällä. Kehittämistyön tarkoituksena oli tutkimuksellisen kehittämistoiminnan kautta selvittää työyhteisöltä tiedonkulkua tehostavat käytännöt ja miten tiedonkulun toimintamalleja kehittämällä voidaan parantaa palvelun laatua. Kehittämistyössä nykytilan kartoitus tehtiin itsearviointilomakkeilla (n=14). Tiedonkulkua tehostavia käytäntöjä ideoitiin teemahaastatteluissa (n=12). Teemahaastattelussa keskustelua ohjattiin SWOT-nelikenttämenetelmän ja valmiiden tiedonkulun teemojen avulla sekä keskustelun tukena käytettiin Tuki- ja osaamiskeskus Eskoosta kerättyä benchmarking-aineistoa. Kehittämisideoita tuotiin esille myös nimettömänä kyselylomakkeen kautta (n=4), jotka analysoin ja yhdistin teemahaastelusta saatuun aineistoon. Työyhteisö kommentoi aineistoista koottua tiedonkulun tehostamissuunnitelmaa näyttelykävelymenetelmän (n=5) avulla. Tiedonkulun tehostamissuunnitelma toimi kehittämistyön tuotoksena ja se esiteltiin työyhteisön kehittämisiltapäivässä (n=13), jossa työyhteisö pohti uusien toimintamallien vaikutusta palvelun laatuun. Nykytilan kartoituksessa nousi esille yhtenäisen viestintäkulttuurin puute ja kirjallisen raportoinnin heikkous. Teemahaastatteluissa esiin nousi tarve kehittää tiedonkulun kanavia ja yhtenäistää käytäntöjä. Kirjaamis-, raportointi-, kalenteri- ja palaverikäytäntöihin toivottiin selkeää ja yhtenäistä ohjeistusta, joka vastaisi myös tämän hetken lainsäädäntöä. Lisäksi tiedonkulkuun toivottiin selkeämpiä vastuualueita, ennakoitavuutta ja avoimuutta. Työyhteisö koki, että tiedonkulun tehostamissuunnitelmassa esitetyt toimintamallit auttaisivat tarjoamaan yksikössä lainsäädännön ja ohjeistusten mukaista laadukasta palvelua.