Palaute osana ammattilisuutta : Kysely ensihoidon opiskelijoille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ensihoitajaopiskelijoiden näkemystä palautteen saamisesta ja antamisesta ensihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää palauteen antamista yhtenä osana ensihoitajien ammatillisuutta. Pohdimme kyselyn tuloksien merkitystä ensihoitajien ammatillisuuden kannalta ja tuomme esiin muutamia palautteen antamisen malleja: Multisource feedback ja Learning from Excellence.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista menetelmää. Opinnäytetyö on toteutettu tekemällä kysely ensihoidon opiskelijoille. Kyselyssä on tarkasteltu palautteen laatua ja sen saatavuutta. Kysely toteutettiin 120 ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille käyttäen sähköistä tiedonkeruumenetelmää. Kysymyksiin vastattiin Likertin asteikolla ja tuloksia analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelmaa. Tuloksien tarkastelu ja tulkinta on tapahtunut prosenttijakaumien avulla.

Työn keskeisimpänä tuloksena nousi esille tarve palautteelle. Ensihoidon opiskelijoiden vastausten perusteella palautetta haluttaisiin antaa ja vastaanottaa enemmän. Vastauksista ilmenee myös palautteen kehittävä vaikutus ammatillisuudessa. Opiskelijoiden mielestä palaute ensihoidossa on positiivinen ilmiö, johon tarvitsee panostaa resursseja. Palautetta kuuluisi myös antaa määrällisesti enemmän. Merkittävimpinä vastauksina laaja enemmistö (n. 97%) kokee, että kollegalta saadulla palautteella on merkitystä ammatillisessa kehittymisessä. Ammatillisuutta ja palautetta tulisi tutkia lisää, jotta ensihoitajien toiminta on jatkuvan reflektion vaikutuksen alaisena. Uusia malleja ja käytäntöjä palautteelle tarvitaan tulevaisuudessa, jotta ensihoito alana pysyy kehityksen perässä.

The objective of this study was to develop professionality in an emergency care nurse’s profession. This study intended to examine emergency care nurse students’ experiences about receiving and giving feedback in an emergency care nurse’s work. The results were handled from the perspective of emergency care nurses’ professionality. The study also presents two methods of providing feedback: Multisource feedback and Learning from excellence. The data were obtained via a questionnaire responded by emergency care students. The quality and the availability of feedback were examined in the inquiry. The questionnaire was sent via e-mail to 120 students of a certain university. This study was conducted with a quantitative approach, and the results were analyzed using SPSS programme.

The differences in giving feedback were the most notable results obtained through the inquiry. According to the responses, the emergency care nurses were hoping to both give and receive more feedback. The responses also show the effect of feedback on one’s professionality. One of the most significant outcomes was that the majority (approximately 97% respondents) thought that feedback received from a colleague is meaningful for professional development. Also, feedback in acute care is a positive phenomenon. Feedback should be given regularly, and the amount of feedback given should be increased. Future studies on this topic are required in order to keep developing this line of work, and in order to create new models for giving feedback.