Geriatrisen asiantuntijuuden kehittäminen erikoissairaanhoidossa

Abstract

Väestön ikääntyminen ja sen myötä lisääntynyt laadukkaan ikääntyvien hoidon tarve kasvaa ja on yksi merkittävämpiä tulevaisuuden haasteitamme. Etelä-Pohjanmaalla väestön ikääntymisen tuoma palvelutarpeen kasvu tapahtuu muuta maata aiemmin. Kehittämistehtävä oli työelämänlähtöinen ja toteutettiin geriatrian poliklinikan kanssa yhteistyössä.

Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää hoitajien näkemyksiä ikääntyvien hoitokäytännöistä, arvoista ja asenteista sekä minkälaista koulutusta he tulevaisuudessa kokevat tarvitsevansa ikääntyvien hoitotyössä. Tarkoituksena oli kehittää toimintamalliehdotus geriatriselle vastuuhoitajalle.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jossa oli toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmähaastattelun (n=4), SWOT-nelikenttäanalyysin (n=7), sähköpostikyselyn (n=4) sekä aivoriihimenetelmän (n=7) avulla. Fokusryhmä koostui sairaalan eri yksiköiden hoitajista ja SWOT-nelikenttäanalyysi toteutettiin geriatrian poliklinikan tiimissä, sähköpostikysely lähetettiin fokusryhmään kutsutuille hoitajille. Geriatrisen vastuuhoitaja toimintamalliehdotus sai lopullisen muotonsa geriatrian poliklinikalla toteutetun aivoriihi menetelmän avulla, jonka tuotoksena laadittiin vuosikello toimintamalliehdotuksen toteutuksesta. Aineistot analysoitiin teemoittelemalla mukaillen sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hoitajat ovat motivoituneita ikääntyvien hoitotyön kehittämiseen ja lisäkoulutukseen suhtauduttiin positiivisesti. Haluttiin kehittää muun muassa viestintä -ja vuorovaikutusosaamista moniammatillisessa yhteistyössä. Haasteina koettiin jatkohoitoon siirtymisen ongelmat ja sen pirstaleisuus sekä monisairastavuuden -ja lääkityksen tuomat ongelmat. Koettiin tarvetta verkostoitua enemmän ja myös yksiköiden välistä viestintää haluttiin kehittää. Tulevaisuuden visiona on pilotoida geriatrisen vastuuhoitajamallin toimintamalliehdotus käytäntöön vuosikellomallin mukaisesti.

Demographic ageing entails the need for high-quality care for the ageing which is one of the most significant challenges in the future. Southern Ostrobothnia will face the increasing need for services earlier than other parts of Finland. The development project was based on the needs of a work unit and was carried out in co-operation with a geriatric outpatient clinic.

The purpose of the study was to identify the nurses’ views on medical practices, values, attitudes and need for future education on the nursing of the elderly. The aim was to develop an approach for geriatric primary nursing.

The study was a developmental research with features of action research. The data was collected by a focus group interview (n=4), a 4-field SWOT analysis (n=7), an e-mail questionnaire (n=4) and a brainstorming method (n=7). The focus group consisted of nurses in different units of the hospital and the SWOT analysis was carried out among the members of the geriatric outpatient clinic. The e-mail questionnaire was sent to the nurses invited to the focus group. The approach for geriatric primary nursing was finalized with the help of the brainstorming method at the geriatric outpatient clinic and resulted in an “annual clock” for the approach. The data was analysed by using the methods of coding and content analysis.

Based on the research it can be concluded that nurses are highly motivated to develop the care of the elderly and they have a positive attitude towards complementary training. They wanted to better their communication and interaction skills in multidisciplinary cooperation. The biggest challenges were the problems with the change into follow-up care and its fragmentation as well as the problems with comorbidity and multiple medication. The nurses felt a need for networking among different units and for better communication. The study sets out a vision for piloting the approach for geriatric primary nursing with the annual clock.