Lasten kiroilu päiväkodissa : varhaiskasvattajien kokemuksia lasten kiroilusta ja siihen liittyvistä pedagogisista käytänteistä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin lasten kiroilu ilmenee päiväkodissa ja minkälaisia pedagogisia keinoja lasten kiroillessa käytetään. Kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin kaksikielinen päiväkoti ja sen lastentarhanopettajat. Päiväkoti halusi pysyä tutkimuksessa nimettömänä.

Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin lastentarhanopettajille tehdyillä teemahaastatteluilla keväällä 2019. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavina oli viisi päiväkodin yhdeksästä lastentarhanopettajasta.

Tulokset osoittavat, että kiroilun määrittely on haastavaa. Tutkimuksen kohteena olleessa päiväkodissa lapset käyttävät enemmän rumia sanoja kuin kirosanoja. Kiroilu on lievää, eikä sitä pidetä suurena ongelmana. Tutkimuksessa ilmeni, että tunnekasvatuksella ja vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys asiallisen kielenkäytön opettamisessa ja kiroilun sammuttamisessa. Työntekijöillä on tiedossa selkeät pedagogiset käytänteet, kuinka kiroiluun puututaan.

Aiempia tutkimuksia lasten kiroilusta on vähän. Laajemman näkökulman saamiseksi tutkimusta pitäisi jatkaa isommalla otannalla. Tutkimuksessa ilmeni, että kyseisessä päiväkodissa kiroilua suurempi ongelma on lasten välinen fyysinen väkivalta ja aggressiivinen käytös. Jatkotutkimuksena voisi tutkia lasten aggressiivisuutta päiväkodissa ja siihen liittyvää tai siitä aiheutuvaa kiroilua ja asiatonta kielenkäyttöä.

The purpose of this study was to cursing among children in day care and what kind of pedagogical approach is used by teachers in this situation. The target group was a bilingual kindergarten of Tampere, pupils and teachers. The kindergarten wanted to remain anonymous in the study.

The thesis was made as a qualitative research. The data was collected using a focused interview for kindergarten teachers in spring 2019. The interviews were individual interviews which were recorded for analysis. Five of the nine kindergarten teachers in the kindergarten were interviewed.

The results turned out that the definition of cursing was challenging. The children used more ugly words rather than profanity. Cursing was soft and was not considered a major problem. The results reveal that emotional education and co-operation with parents played a major role in teaching the proper language and stopping the cursing. In the case of swearing, the workers were aware of the clear pedagogical practices of how to intervene.

Further research is needed with a larger sample to get a wider perspective. This study showed that physical violence between children and aggressive behavior are bigger problem than cursing in this kindergarten. As a follow-up study, one could study the aggressiveness of children in kindergarten and the related or resulting swearing and inappropriate use of language.