Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma

Abstract

Nyky-yhteiskunnassa työ vaatii yhä enemmän tekijältään. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää nyt, kun työelämässä eletään resurssien vähentämisen ja tehostamispaineiden ristitulessa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan uudistukset tuovat tulevaisuudessa omat haasteensa myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Tämän kehittämistyön näkökulma pohjautui työyhteisölähtöiseen kehittämiseen, koska työhyvinvoinnista huolehtiminen on jokaisen vastuulla. Työyhteisötaidot ovat keskeisessä osassa työhyvinvoinnin syntymisessä. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli terveydenhuoltoalan yksityisen toimijan kolme eri toimipaikkaa. Tässä kehittämistyössä työhyvinvointia tarkasteltiin näiden toimipaikkojen aiemmasta henkilöstötutkimuksesta nousseiden teemojen kautta, joita olivat työilmapiiri, luottamus ja yhteishenki.

Kehittämistyössä sovellettiin tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmiä, jossa oli piirteitä toimintatutkimuksesta. Tarkoituksena oli parantaa kehittämistyössä mukana olevien toimipaikkojen työhyvinvointia laatimalla työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Lähtökohtana oli tunnistaa mitkä tekijät vaikuttivat työilmapiirin, luottamuksen ja yhteishengen syntymiseen. Aineistot kerättiin käyttäen tulevaisuusverstas-menetelmää, johon sisällytettiin pyramidiharjoitus (n=15), käsitekartta (n=15), SWOT- nelikenttä (n=9) ja aivoriihi (n=12). Aineistonkeruuta varten järjestettiin kolme työyhteisötapaamista. Syntyneet aineistot ja niiden tulokset vaikuttivat seuraavan työyhteisötapaamisen toteutukseen ja sisältöön. Osallistavien menetelmien avulla pyrittiin saamaan toimipaikkojen työyhteisöt mukaan kehittämiseen. Aineistojen analyysit toteutettiin teemoittelemalla mukaillen sisällönanalyysiä.

Tuloksista ilmeni, että työilmapiirin, luottamuksen ja yhteishengen syntymiseen työyhteisössä vaikuttivat samansuuntaiset teemat, jotka yhdessä muodostavat työyhteisötaidot. Näiden teemojen pohjalta ideoitiin yhdessä konkreettisia keinoja ja toimintatapojen muutoksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tämän kehittämistyön tuloksena syntyi yhteisesti tärkeiksi koettujen asioiden pohjalta työhyvinvoinnin kehittämisen vuosikello.

In modern society work requires more and more from a worker. Taking care of well-being at work is especially crucial living in crossfire of resource diminishing and intensifying pressures. In addition, the reforms of social and healthcare will also bring their own challenges in the future from the point of view of well-being. Aspect of this thesis was based on work-based development as it is everybody’s responsibility to care of work well-being. Work community skills play crucial role in the formation of work well-being. The operational environment in this case was a private operator with three offices. In this thesis work well-being was examined through themes raised by previous staff surveys from these three offices. The themes were working atmosphere, trust and team spirit. Different development techniques were applied in this thesis which also contained features from activity analysis. The aim was to improve the working well-being of the participating offices through composing development plan for well-being. The starting point was to identify which factors were affected creating a working atmosphere, trust and a spirit of community. Material was collected using the future workshop method including a pyramid exercise (n=15), a mind map (n=15), SWOT-analysis (n=9) and think tank (n=12). Three workplace meetings were organized for data collection. Collected materials and their results were influential for the working community session and content. The participatory methods were aimed at getting working communities involved in the development process. Material analyzes were carried out adapting with content analysis. The results indicated that creating a working atmosphere, trust and a common spirit in a working community were affected by similar themes, which together combined workplace skills. Based on these themes, concrete ways and changes in practices were conceived together to improve well-being. The results of this thesis were a joint effort based on what is considered important and resulted in an annual clock for employee well-being development.