Konsentraatin käytön lisääminen
Lonka, Oona (2019)
Lonka, Oona
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098832
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Sappi Kirkniemen paperikone 1 ja 2-alueella muodostuvan konsentraatin käytön lisäämisen vaikutuksia päällystyspastaan ja paperin laatuun. Konsentraattia muodostuu tällä hetkellä enemmän kuin sitä käytetään ja ylimääräinen konsentraatti pumpataan jätevesilaitokselle. Konsentraatin käytön lisäämisellä voitaisiin saada merkittäviä säästöjä raaka-aineiden eli päällystyspigmenttien käytössä sekä jätevesilaitoksella. Konsentraatin käytön lisäämisen mahdollisuuksia lähdettiin tutkimaan ensin mittaamalla konsentraatin ominaisuuksista kuiva-ainepitoisuus, pH ja ISO-vaaleus. Tämän jälkeen testattiin koeajolla, kuinka lisäys pastareseptissä vaikuttaa pastan ja paperin ominaisuuksiin. Koeajossa käytetyt konsentraattiosuudet olivat nolla, 2,5 ja viisi. Jokaista koepistettä varten paperikoneella valmistettiin kaksi konerullaa, jotka päällystettiin ja superkalanteroitiin. Koeajossa valmistettava paperi oli neliömassaltaan 57 g/m2.
Konsentraatin ominaisuuksia tutkittaessa huomattiin sen olevan hyvin tasalaatuista. Kuiva-ainepitoisuus ja ISO-vaaleus pysyivät tasaisina kaikissa mittauksissa. Konsentraatin pH vaihteli hieman ja oli pastan pH:ta hieman alhaisempi. Koeajossa huomattiin, että pastan kuiva-ainepitoisuus ja viskositeetti laskivat konsentraattiosuuden ollessa viisi, johtuen konsentraatin alhaisesta kuiva-ainepitoisuudesta. Tämä saatiin korjattua lisäämällä pastaan paksuntajaa. Paperin laadussa ja ajettavuudessa ei tullut esille suuria muutoksia konsentraattiosuuden kasvaessa. Paperin vaaleus, kiilto, opasiteetti sekä sileys säilyivät tasaisina läpi koeajon.
Tämän koeajon perusteella konsentraattiosuutta voitaisiin kasvattaa ilman, että se vaikuttaa paperin laatuun. Tällä saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä pastanvalmistusprosessissa. Jatkotutkimuksena opinnäytetyöhön liittyen voisi selvittää konsentraatin käytön lisäämisen vaikutukset raskaammilla lajeilla, kuinka konsentraatin kuiva-ainepitoisuutta voitaisiin nostaa ennen pastaan lisäämistä, sekä permeaatin käytön mahdollisuudet.
Konsentraatin ominaisuuksia tutkittaessa huomattiin sen olevan hyvin tasalaatuista. Kuiva-ainepitoisuus ja ISO-vaaleus pysyivät tasaisina kaikissa mittauksissa. Konsentraatin pH vaihteli hieman ja oli pastan pH:ta hieman alhaisempi. Koeajossa huomattiin, että pastan kuiva-ainepitoisuus ja viskositeetti laskivat konsentraattiosuuden ollessa viisi, johtuen konsentraatin alhaisesta kuiva-ainepitoisuudesta. Tämä saatiin korjattua lisäämällä pastaan paksuntajaa. Paperin laadussa ja ajettavuudessa ei tullut esille suuria muutoksia konsentraattiosuuden kasvaessa. Paperin vaaleus, kiilto, opasiteetti sekä sileys säilyivät tasaisina läpi koeajon.
Tämän koeajon perusteella konsentraattiosuutta voitaisiin kasvattaa ilman, että se vaikuttaa paperin laatuun. Tällä saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä pastanvalmistusprosessissa. Jatkotutkimuksena opinnäytetyöhön liittyen voisi selvittää konsentraatin käytön lisäämisen vaikutukset raskaammilla lajeilla, kuinka konsentraatin kuiva-ainepitoisuutta voitaisiin nostaa ennen pastaan lisäämistä, sekä permeaatin käytön mahdollisuudet.