Vuoden 2018 ajokorttilakiuudistus: vaikutukset ja onnistuminen
Paci, Samed (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129302
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvattiin liikenneopettajien näkemystä ajokorttilakiuudistuksesta, sekä sen vaikutuksia kuljettajaopetukseen. Päätarkoituksena oli ymmärtää liikenneopettajien näkemystä siitä, että oliko lakiuudistuksen tavoitteet saavutettu. Työtä rajattiin tutkimalla erityisesti B-ajokorttiluokkaan kohdistuvia uudistuksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää, joka toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelut sisälsivät kysymyksiä kolmesta eri aihealueesta, joita olivat teoriaopiskelu, ajo-opetus sekä yleisesti ajokorttilakiuudistus. Tutkimukseen osallistui neljä haasteltavaa. Tutkimusta arvioitiin laadullisen tutkimuskeinon perustein, jolloin arvioitiin ajokorttilakiuudistusta, sen vaikutusta ja päätösten syitä.
1.7.2018 astui voimaan uusi ajokorttilaki, joka kumosi vanhan vuonna 2013 voimaan tulleen lain. Tämä ajokorttilakiuudistus oli alan historian suurin muutos. Lakiuudistusta lähdettiin viemään eteenpäin vuonna 2016 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla, kun sen hetkiseen lakiin ei oltu tyytyväisiä. Uudistuksella pyrittiin selkeyttämään ajokortin hankintaprosessia ja antaa erilaisia vaihtoehtoja. Hinta koettiin myös liian korkeaksi, joten sitä pyrittiin laskemaan uudistuksessa. Uudistuksella pyrittiin tekemään kuljettajaopetuksen suorittamisesta yksilöllisempää.
Tutkimuksessa lakiuudistus koettiin yleisellä tasolla epäonnistuneeksi, sillä liikenneturvallisuutta ei otettu huomioon tarpeeksi. Uudistus johti kuljettajakoulutuksen muuttumiseen tutkintopainotteisemmaksi. Kuljettajakoulutuksen yksivaiheisuudesta ei myöskään pidetty.
Uudistusta pidettiin siltä osin onnistuneena, että ajokortin hakijalle annettiin enemmän vapautta valita itselleen sopivaa opetusta. Ikävaatimuksen keventäminen oli tutkimuksen mukaan myös positiivinen asia, sillä se loi liikkumisen vapauden nuorille.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää, joka toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelut sisälsivät kysymyksiä kolmesta eri aihealueesta, joita olivat teoriaopiskelu, ajo-opetus sekä yleisesti ajokorttilakiuudistus. Tutkimukseen osallistui neljä haasteltavaa. Tutkimusta arvioitiin laadullisen tutkimuskeinon perustein, jolloin arvioitiin ajokorttilakiuudistusta, sen vaikutusta ja päätösten syitä.
1.7.2018 astui voimaan uusi ajokorttilaki, joka kumosi vanhan vuonna 2013 voimaan tulleen lain. Tämä ajokorttilakiuudistus oli alan historian suurin muutos. Lakiuudistusta lähdettiin viemään eteenpäin vuonna 2016 liikenne- ja viestintäministeriön johdolla, kun sen hetkiseen lakiin ei oltu tyytyväisiä. Uudistuksella pyrittiin selkeyttämään ajokortin hankintaprosessia ja antaa erilaisia vaihtoehtoja. Hinta koettiin myös liian korkeaksi, joten sitä pyrittiin laskemaan uudistuksessa. Uudistuksella pyrittiin tekemään kuljettajaopetuksen suorittamisesta yksilöllisempää.
Tutkimuksessa lakiuudistus koettiin yleisellä tasolla epäonnistuneeksi, sillä liikenneturvallisuutta ei otettu huomioon tarpeeksi. Uudistus johti kuljettajakoulutuksen muuttumiseen tutkintopainotteisemmaksi. Kuljettajakoulutuksen yksivaiheisuudesta ei myöskään pidetty.
Uudistusta pidettiin siltä osin onnistuneena, että ajokortin hakijalle annettiin enemmän vapautta valita itselleen sopivaa opetusta. Ikävaatimuksen keventäminen oli tutkimuksen mukaan myös positiivinen asia, sillä se loi liikkumisen vapauden nuorille.